Kainkäärmeenpoika
| Kainkäärmeenpoika | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Ammatti | kuvataiteilija |
| Muusikko | |
| Laulukielet | suomi |
| Tyylilajit | punk, elektroninen |
| Yhtyeet | Kvartsikoirat |
| Levy-yhtiöt |
(Vaaralliset Levyt) (Dekadenz) Warner Music Finland Svart Records |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kainkäärmeenpoika (etunimeltään Kai [kutsumanimeltään Kaide]) on suomalainen kuvataiteilija ja ex-muusikko, joka tunnetaan pyrkimyksestään luoda aikoinaan 1980-luvulla itsestään Suomen musiikkikulttuuriin ensimmäinen queer-artisti.[1] Artistinimi on esiintynyt myös muodossa Kain Käärmeenpoika.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaide tutustui sanoittaja Jaana Rinteeseen ja tuottaja Ralf Örniin Helsingissä 1980-luvun alussa. Rinne ja Örn työskentelivät vuonna 1984 Vaaralliset Levyt -levy-yhtiöllä, mikä johti siihen että Kai päätyi työstämään levy-yhtiöllä Esa Saarisen Filosofia-albumia. Hän teki levylle sävellys- ja sovitustyötä.[2] Hän päätyi myös kuvittamaan levyltä julkaistun singlen "Poikarakkaus" kansikuvan. Albumin nauhoitusvaiheessa Örn huomasi, että nauhoituksiin annettua studioaikaa jäi hyödyntämättä, minkä kautta alettiin luomaan Kain omaa pitkäsoittoa. Lopputuloksena syntyi punk-henkinen elektroniikkalevy, jonka aiheena oli homoseksuaalisuus. Lopulta levy kuitenkin hyllytettiin levy-yhtiön toimesta sen aiheen vuoksi eikä sitä julkaistu.[1]
Vuonna 1986 Kai palasi Dekadenz-levy-yhtiöllä, missä hänelle nauhoitettiin neljä kappaletta sisältänyt punk rock -EP. Sen oli tarkoitus ilmestyä saman vuoden kesällä, mutta sekin jäi lopulta julkaisematta. EP:tä ehdittiin promota myös Kain harvinaisiksi jääneiksi live-esiintymisillä.[1]
Kai vetäytyi julkisuudesta 1990-luvun alkupuolella.
Kain musiikkia on julkaistu ja vuodatettu internettiin 2010-luvulta lähtien.[3] Hänen tunnetuimmaksi kappaleekseen on muodostunut kappale "Homon kyrpä ei seiso naiselle".[1] Svart Records julkaisi Kain vuonna 1984 julkaisemattomaksi jääneen albumin 350 kappaleen vinyylipainoksena lokakuussa 2022.[4] Warner julkaisi albumin digitaalisesti 2013 nimellä Kain Käärmeenpoika & Kvartsikoirat.[5][6]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kai eli nuoruutensa pääosin Helsingissä. 18-vuotiaana hän pakeni asevelvollisuuttaan muuttamalla Lontooseen. Elettyään kaupungissa kaksi vuotta hän palasi Helsinkiin. Hän opiskeli kuvataidetta Vapaassa Taidekoulussa 1980-luvun alussa. Kai on kertonut olevansa homoseksuaali.[1]
Elellessään 1980-luvulla Helsingissä Kai oli aktiivisesti mukana paikallisessa yöelämässä pyörien muun muassa erilaisilla klubeilla, diskoissa ja punk-piireissä.[1]
1990-luvun alussa Kai muutti Tukholmaan, missä hän työskenteli muun muassa kuvitustöiden tekijänä paikallisille naistenlehdille. Viimeisimpien tietojen mukaan hän asuu yhä kaupungissa.[1]
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Studioalbumit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kain Käärmeenpoika & Kvartsikoirat (2013, digitaalijulkaisu)
- Kainkäärmeenpoika (2022, vinyylilevy)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Janne Siironen: Suomen ensimmäisen queer-artistin vuonna 1984 hyllytetty levy julkaistaan vihdoin – salaperäinen provokaattori Kainkäärmeenpoika harvinaisessa haastattelussa Yle. 26.6.2022. Viitattu 17.10.2022.
- ↑ Kainkäärmeenpoika Kansalliskirjasto. Viitattu 17.10.2022.
- ↑ kainkäärmeenpoika YouTube. Viitattu 17.10.2022.
- ↑ Kainkäärmeenpoika, LP Svart Records. Viitattu 17.10.2022.
- ↑ Seppänen, Arttu: Levy-yhtiö jätti lähes 40 vuotta sitten julkaisematta avoimen homoseksuaalisen levyn HS.fi. 20.11.2022. Viitattu 21.11.2022.
- ↑ https://www.youtube.com/watch?v=v3rZ_pUSv-s
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
