Kaija Härkin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kaija Alli Inkeri Härkin (s. 12. kesäkuuta 1951 Valtimo)[1] on suomalainen entinen maajoukkuetason kilpahiihtäjä.

Härkin on kertonut vuonna 2012 Arto Halosen Sinivalkoinen valhe -dokumentissa, että Tapio Videman pyysi häntä uran aikana mukaan hormonitutkimukseen.[2] Paljastusten jälkeen hänet eristettiin hiihtopiireistä ja hän oli lähellä itsemurhaa.[3]

Härkinin seura oli Valtimon Vasama, ja hän voitti 1968 nuorten EM-kisoissa 5 km:n hiihdossa pronssia ja viestissä hopeaa. 1969 ja 1970 hän oli voittamassa nuorten EM-kisojen viestissä. Vuonna 1968 Ulla Suhonen, Kaija Härkin ja Maija Timonen voittivat A-tyttöjen joukkuemestaruuden maastojuoksussa, ja 1969 he voittivat SM-viestikultaa Ranualla hiihdossa. 1970 Härkin voitti nuorten Suomen-mestaruuden 5 km:n hiihdossa. Aikuisten sarjassa 1971–1973 hän voitti kolme peräkkäistä SM-kultaa 3 × 5 km viestissä joukkueessa, jossa hänen lisäkseen olivat Ulla Suhonen ja Marja Hakkarainen. 1974 he voittivat hopeaa. Maastojuoksussa he voittivat kaksi SM-kultaa joukkuekisasta 1972–1973.[4]

  1. Kaija Härkin Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
  2. Mietoa ei ole epäilty dopingista. Helsingin Sanomat. 24.9.2012
  3. Aamuset 28.9.2012 (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Valtimon Vasama (Arkistoitu – Internet Archive)
Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.