Kafka rannalla
| Kafka rannalla | |
|---|---|
| Umibe no Kafuka | |
 Suomennoksen kansikuva. |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Haruki Murakami |
| Kieli | japani |
| Genre | maaginen realismi |
| Julkaistu | 2002 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Juhani Lindholm |
| Kansitaiteilija | Kazuko Otsuka |
| Kustantaja | Tammi |
| Julkaistu | 2009 |
| Ulkoasu | sidottu |
| Sivumäärä | 639 |
| ISBN | 978-951-31-3519-5 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Kafka rannalla (jap. 海辺のカフカ, Umibe no Kafuka) on Haruki Murakamin vuonna 2002 ilmestynyt maagis-realistinen romaani. Teos sai vuonna 2006 World Fantasy -palkinnon sekä Franz Kafka -palkinnon.[1][2]
Kirja on ilmestynyt suomeksi vuonna 2009 Juhani Lindholmin käännöksenä Tammen Keltaisessa kirjastossa. Suomennos on tehty amerikanenglannista japaninkielisen alkuteoksen sijasta.[3] Suomennos sai vuoden parhaan käännetyn fantasiaromaanin Tähtifantasia-palkinnon[4].
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjan tarina seuraa kahta toisilleen näennäisen tuntematonta henkilöä, joiden kohtalot kuitenkin vähitellen lomiutuvat yhteen kerronnan vaihdellessa heidän välillään.
Toinen päähenkilöistä on 15-vuotias Kafka, joka karkaa kotoaan Tokiosta välttääkseen isänsä langettaman oidipaalisen kirouksen sekä etsiäkseen äitiään ja siskoaan.[5] Lopulta hän löytää majapaikan rauhallisesta Komuran muistokirjastosta Takamatsusta, jossa hän tutustuu kirjaston erikoislaatuiseen henkilökuntaan. Hän viettää siellä aikaansa lukien Richard Burtonin käännöstä Tuhannen ja yhden yön tarinoista ja Natsume Sōsekin koottuja, kunnes poliisi alkaa etsiä häntä raa'an murhatapauksen johdosta.
Kafkan rinnalla kulkee tarina vanhasta Nakatasta. Hänen muistinsa pyyhkiytyi täysin lapsuudessa sattuneessa selittämättömässä Riisikulhokukkulan tapauksessa, jonka jälkeen hän on omien sanojensa mukaan ollut ”vähän tyhmä”. Yksinkertaisuutensa vuoksi Nakatalle maksetaan kuukausittaista apurahaa, jolla hän pystyy elättämään itsensä jouduttuaan lopettamaan työnsä konkurssiin ajautuneessa huonekaluverstaassa. Nakata ei osaa lukea eikä kirjoittaa, muttei myöskään kykene ajattelemaan abstrakteja asioita, ja on näin ollen varsin tyytyväinen nykyhetkeen keskittyvään elämäänsä. Riisikulhokukkulan tapauksen jälkeen Nakata myös huomasi osaavansa puhua kissojen kanssa, ja toimiikin vanhuudenpäivillään aikansa kuluksi kadonneiden kissojen etsijänä. Erästä kissaa, Gomaa, jäljittäessään hänen elämänsä kuitenkin ajautuu raiteiltaan, ja tapahtumaketju kuljettaa hänet kauas kotoaan Tokiosta ensimmäistä kertaa elämässään. Hän ystävystyy rekka-autonkuljettajan, Hoshinon, kanssa. Tämä ottaa Nakatan kyytiinsä ja pian kiintyy vanhaan mieheen. Matkan aikana Nakata alkaakin muistaa asioita lapsuudestaan.
Keskeisiä teemoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kafka rannalla yhdistelee Murakamille tyypilliseen tapaan populaarikulttuuria, arkipäiväisiä yksityiskohtia, maagista realismia, jännitystä, huumoria, seksuaalisuutta ja monisyistä sekä toisinaan hämmentävää juonta.[6] Dialektiikka ja teesit sekä japanilaisten uskontojen, erityisesti shinton, perinteet ovat teoksessa merkittävässä osassa.[7] Kirjan päähenkilöt eroavat merkittävästi Murakamin kertomusten tyypillisistä hahmoista – kuten Norwegian Woodin Toru Watanabesta ja The Wind-Up Bird Chroniclen Toru Okadasta – jotka yleensä ovat keski-ikää lähenteleviä tavanomaisia persoonallisuuksia.[5]
Musiikin voima ja kauneus vuorovaikutuksen välineenä on yksi romaanin keskeinen teema – jopa kirjan nimi tulee kuvitteellisesta popkappaleesta, jonka Kafka saa kuultavakseen kirjastossa.[8][9] Myös Beethovenin musiikkia, erityisesti Arkkiherttua-trioa, käytetään metaforana eräänlaiselle synninpäästölle.[10] Kirja on myös ottanut vaikutteita Georg Hegeliltä, ja sisältääkin suoran viittauksen häneen.[11]
Henkilöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ihmiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kafka Tamura: Nimetty tšekkiläisen kirjailija Franz Kafkan mukaan. Hänen isänsä on kuuluisa kuvanveistäjä Koichi Tamura. Kafkan äiti ja sisko lähtivät kotoa Kafkan ollessa nelivuotias, ja jättivät tämän yksin isänsä kanssa. Kafka keskustelee usein kuvitteellisen hahmon, Pojan nimeltä Varis, kanssa. Poika nimeltä Varis muistuttaa läpi kertomuksen, että Kafkan on oltava ”kovin 15-vuotias maailmassa”.
- Satoru Nakata: Nakata menetti älyllisen lahjakkuutensa ollessaan kouluretkellä keräämässä sieniä kuudentoista muun oppilaan kanssa toisen maailmansodan loppuvaiheessa. Oppilaat menettivät yhtäkkiä tajuntansa taivaalla esiintyneen väläyksen myötä. Toisin kuin muut lapset, Nakata ei toipunut tajuttomuudestaan, vaan pysyi tajuttomana viikkokausia. Herättyään Nakata huomasi muistinsa pyyhkiytyneen täysin tyhjäksi, ja menetti myös kykynsä lukea ja kirjoittaa. Vastavuoroisesti Nakata huomasi osaavansa keskustella kissojen kanssa. On mahdollista tulkita, että Kafka ja Nakata ovat itse asiassa yksi ja sama henkilö.
- Oshima: 21-vuotias androgyyni, homoseksuaalinen kirjastonhoitaja, joka työskentelee Komuran muistokirjastossa yhdessä neiti Saekin, ja myöhemmin myös Kafkan kanssa. Vaikka Oshima on juridisesti nainen, hän pitää itseään enemmänkin miespuolisena. Hän omistaa Kōchissa sijaitsevan vuoristomökin, josta tulee Kafkalle merkityksellinen paikka. Oshima myös sairastaa verenvuototautia.
- Hoshino: Noin 25-vuotias rekka-autonkuljettaja. Hän päättää auttaa Nakataa, koska tämä muistuttaa häntä hänen isoisästään. Vähitellen Hoshino ystävystyy Nakatan kanssa heidän matkustaessaan kohti Nakatan epävarmaa määränpäätä.
- Neiti Saeki: Komuran muistokirjaston johtaja. Neiti Saeki toimi aiemmin laulajana, ja sävelsi sekä esitti kappaleen Kafka rannalla. Hän saattaa olla myös Kafkan äiti.
- Sakura: Nuori nainen, jonka Kafka tapaa linja-autossa pakomatkansa alussa. Hän auttaa Kafkaa myöhemmin tämän jouduttua ongelmiin. Sakura saattaa myös olla Kafkan sisko.
- Johnnie Walker: Kissantappaja, joka aikoo tehdä huilun kissojen sieluista. Hän saattaa olla myös Kafkan isä, Koichi Tamura. Hänen nimensä on otettu Johnnie Walker -viskimerkistä, ja hän pukeutuu samoin kuin viskimerkin logon hahmo. Johnnie Walker on ilmeisesti kyllästynyt kissojen tappamiseen, mutta näkee sen silti jonkinlaisena velvoitteenaan.
- Eversti Sanders: Eversti Sanders on omien sanojensa mukaan ”käsite”. Hän esiintyy Hoshinolle Harland Sandersin, Kentucky Fried Chicken -pikaruokaketjun perustajan hahmossa, ja auttaa häntä sekä Nakataa saavuttamaan tavoitteensa.
Kissat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Goma: Rouva Koizumin omistama kadonnut kissa.
- Kawamura: Kissa, joka jäi polkupyörän alle. Nakatalla on vaikeuksia ymmärtää häntä.
- Mimi: Älykäs siamilaiskissa.
- Okawa: Tabbykissa.
- Toro: Musta kissa.
Teoksen ymmärtäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjan julkaisun jälkeen Haruki Murakamin japanilainen julkaisija perusti internet-sivun, jolla lukijat pystyivät kysymään kysymyksiä kirjasta. Murakami vastasi henkilökohtaisesti noin 1200 kysytyistä 8000 kysymyksestä.[12] Kirjailijan verkkosivuilla julkaistussa haastattelussa Murakami toteaa kirjan olevan helpommin ymmärrettävissä, mikäli sen lukee useaan otteeseen: ”Kafka rannalla sisältää useita arvoituksia, mutta niihin ei tarjota ratkaisua. Sen sijaan useat näistä arvoituksista yhdistyvät, ja näiden arvoitusten vuorovaikutuksen kautta ratkaisu alkaa muodostua. Tämän ratkaisun muoto tulee olemaan jokaiselle lukijalle yksilöllinen. Toisin sanoen, arvoitukset toimivat osana ratkaisua. Sitä on hankala selittää, mutta sellaista romaania minä lähdin kirjoittamaan.”[12]
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teoksen vastaanotto on ollut pääasiassa myönteinen, osin varauksin.[13] Romaania on kiitetty sujuvaksi, monimuotoiseksi, kiehtovaksi ja humoristiseksi teokseksi[14][15].
New Statesmanin William Skidelskyn mielestä Kafka rannalla on todellisuuspakoa, niin nokkela ja pinnalta katsoen monimuotoinen kuin se onkin. ”Epäilemättä tuhannet tulevat lukemaan sen ja uskomaan että he ovat löytäneet perustavan totuuden elämästä. Sopii toivoa, että suurimmalla osalla heistä on puolustuksena se, että he ovat teini-ikäisiä.”[16] The Sunday Timesin Hugo Barnaclen mielestä Murakami ei kuitenkaan ole vain viihdyttäjä: romaanissa on omaa erikoislaatuista vakuuttavuutta.[17] The Timesin Tobias Hillin mukaan Kafka rannalla ei tenhoavuudestaan huolimatta ole Murakamia parhaimmillaan, ja ajoittain sen lukeminen on turhauttavaa. Kaikki kirjan ainesosat eivät sovi yhteen.[18]
Kriitikko Jouni Huhtasen mukaan Murakami käsittelee myyttisiä aineksia vahvasti: kirjailija onnistuu sisällyttämään teokseensa kielikuvia ja symboleja, jotka ovat sekä todentuntuisia että sadunomaisia. Huhtasen mukaan ”Murakamilla on kyky kirjoittaa näkyviin vain kaikkein välttämättömin, mistä syystä teoksen tyyli säilyy kauttaaltaan helppolukuisena. Paikoin romaanin kieli lähenee melodisuutta ja antaa sen suorasanaiselle kerronnalle omalaatuisen runouden tunnun.”[19][20] Ilkka-lehden arvostelijan Pentti Orhasen mukaan Murakamin proosan lukeminen muistuttaa musiikin kuuntelukokemusta: ”[t]unnemme pääsevämme osalliseksi jostakin merkittävästä, vaikka emme kykenekään määrittelemään mitä se on”.[15] Turun sanomien Erkki Kanervan mielestä kirja on loistelias teos, jonka ääressä lukija nauttii mielikuvituksen ilotulituksesta. Teos antaa hyvin myönteisen kuvan ihmisten kyvystä tuntea myötätuntoa, rakkautta ja ystävyyttä. Laajan teoksen mikään sivu ei ole turha.[21]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Dirda, Michael: A surreal novel of suspense from one of Japan's most exciting writer The Washington Post. 20.5.2007. Viitattu 7.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Udell, Emily: Franz Kafka Society lauds Japanese writer Murakami 31.10.2006. Radio Praha. Viitattu 7.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Murakami, Haruki: Kafka rannalla. ((Umibe no Kafuka, 2002.) Suomentanut Juhani Lindholm. Suomennettu englanninkielisestä käännöksestä Kafka on the Shore. Keltainen kirjasto 396) Tammi, 2009. ISBN 978-951-31-3519-5
- ↑ Tähtifantasia-voittaja 2010 19.7.2010. Kirjavinkit. Viitattu 19.7.2010.
- ↑ a b Miller, Laura: 'Kafka on the Shore': Reality's Cul-de-Sacs The New York Times. 6.2.2005. Viitattu 16.2.2010. (englanniksi)
- ↑ Mitchell, David: Kill me or the cat gets it The Guardian. 8.1.2005. Viitattu 16.2.2010. (englanniksi)
- ↑ Block, Summer: Familiar and Alien January magazine. Viitattu 16.2.2010. (englanniksi)
- ↑ Burns, John: Kafka on the Shore, by Haruki Murakami 31.3.2005. Straight.com. Viitattu 16.2.2010. (englanniksi)
- ↑ Burns, John: Convergence of separate odysseys – A questing boy and an old man spark Murakami's ambitious novel 31.3.2005. San Francisco Chronicle. Viitattu 16.2.2010. (englanniksi)
- ↑ Jones, Malcolm: The Call of the Wild: A great novel with talking cats and Colonel Sanders Newsweek. 24.1.2005. Viitattu 16.2.2010. (englanniksi)
- ↑ Griffin, Michelle: Kafka on the Shore Sydney Morning Herald. 19.2.2005. Viitattu 16.2.2010. (englanniksi)
- ↑ a b Haruki Murakami – An interview with author Bookbrowse. Viitattu 16.2.2010. (englanniksi)
- ↑ Kafka on the Shore by Haruki Murakami: Review Consensus The Complete Review. Viitattu 10.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Römpötti, Harri: Mielikuvituksessa piilee voimia Helsingin Sanomat. 8.4.2009. Viitattu 9.7.2010.
- ↑ a b Orhanen, Pentti: Murakami lumoaa lukijansa Ilkka. 15.4.2009. Viitattu 9.7.2010.
- ↑ Skidelsky, William: Fiction special – Teenage kicks New Statesman. 24.1.2005. Viitattu 10.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Barnacle, Hugo: Fiction special – Teenage kicks The Sunday Times. 9.1.2005. Viitattu 10.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Hill, Tobias: It’s raining fish The Times. 1.1.2005. Viitattu 11.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Huhtanen, Jouni: Elämä hiekkamyrskyssä Kymen sanomat. 7.5.2009. Arkistoitu 10.11.2009. Viitattu 9.7.2010.
- ↑ Huhtanen, Jouni: Unikuvin maalatussa maisemassa Kymen sanomat. 14.5.2009. Viitattu 9.7.2010.[vanhentunut linkki]
- ↑ Kanerva, Erkki: Oman aikamme mestariteos Turun sanomat. 2.4.2009. Viitattu 9.7.2010.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Heidi Lakkala: Kohtalo määrää, ihminen häärää. Kiiltomato.net 4.5.2009.
- Eeva Saesmaa: Kafka rannalla[vanhentunut linkki]. Savon sanomat 19.5.2009.
- Marjatta Ripsaluoma: Toisessa todellisuudessa. Keskipohjanmaa 5.6.2009.
- Juhani Ruotsalo: Myyttiset vaeltajat nykyajassa. Uutispäivä Demari 9.6.2009.
- Hannele Huhtala: Karkumatkalla Japanissa (Arkistoitu – Internet Archive). Voima 13.7.2009.
- Tommi Aitio: Pimeys on totta[vanhentunut linkki]. Kauppalehti 26.8.2009.
- Arto Virtanen: Kuka on kukin Mikä-Mikä-maassa[vanhentunut linkki]. Parnasso 3/2009.
- Exorcising Ghosts (Arkistoitu – Internet Archive). Linkkejä arvosteluihin. (englanniksi)
- Metacritic.com (Arkistoitu – Internet Archive). Linkkejä arvosteluihin. (englanniksi)