Kadmiumsulfaatti
Kadmiumsulfaatti | |
---|---|
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | CdSO4 |
Moolimassa | 208,48 |
Ulkomuoto | Valkoinen kiteinen aine[1] |
Sulamispiste | 1 000 °C [1] |
Tiheys | 4,69 g/cm3[1] |
Liukoisuus veteen | 755 g/l (0 °C)[1] 772 g/l (20 °C)[2] |
Kadmiumsulfaatti (CdSO4) on kadmium- ja sulfaatti-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää kadmiumia sisältävien pigmenttien valmistukseen, eräissä sähkökemiallisissa kennoissa ja metallien päällystämiseen kadmiumilla.
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huoneenlämpötilassa kadmiumsulfaatti on valkoista kiteistä ainetta. Yhdisteen alkeiskoppi on ortorombinen. Kadmiumsulfaatti liukenee erittäin hyvin veteen. Liukoisuus on suurimmillaan noin 20 °C:n lämpötilassa ja pienenee kuumennettaessa. Kidevedettömän yhdisteen lisäksi tunnetaan myös kidevedellisiä muotoja kuten oktahydraatti (3 CdSO4·8H2O), heptahydraatti (CdSO4·7H2O) ja monohydraatti (CdSO4·H2O). Yhdiste ei liukene etanoliin.[1][2][3][4] Kadmiumsulfaatti ärsyttää hengitysteitä, ihoa ja silmiä sekä luokitellaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttavaksi kemikaaliksi[5].
Valmistus ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kadmiumsulfaattia valmistetaan liuottamalla metallista kadmiumia, kadmiumoksidia, -hydroksidia tai -karbonaattia laimeaan rikkihappoon. Liuoksesta se voidaan kiteyttää lisäämällä liuokseen etanolia tai kuumentamalla noin 40 °C:n lämpötilaan. Yhdistettä voidaan valmistaa myös hapettamalla kadmiumsulfidia kuumentamalla kadmiumia ammonium- tai natriumpersulfaatin kanssa tai kadmiumsuolojen ja dimetyylisulfaatin välisellä reaktiolla.[1][2][3][4]
- Cd + H2SO4 → CdSO4 + H2
- CdO + H2SO4 → CdSO4 + H2O
- Cd(OH)2 + H2SO4 → CdSO4 + 2 H2O
- CdCO3 + H2SO4 → CdSO4 + H2O + CO2
Kadmiumsulfaattia voidaan käyttää kadmiumväriaineiden esimerkiksi kadmiumsulfidin eli kadmiumkeltaisen valmistamiseen. Siitä voidaan valmistaa myös muita veteen niukkaliukoisia kadmiumyhdisteitä. Muita käyttökohteita ovat fluoresoivien värien valmistus, elektrolyyttinä pinnoitettaessa metalleja elektrolyyttisesti kadmiumilla ja niin kutsutuissa Weston-kennoissa.[1][2][3][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 312–313. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3
- ↑ a b c d Karl-Heinz Schulte-Schrepping & Magnus Piscator: Cadmium and Cadmium Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 25.5.2016
- ↑ a b c Norman Herron: Cadmium Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2003. Viitattu 25.5.2016
- ↑ a b c Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 159. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515 (englanniksi)
- ↑ Kadmiumsulfaatin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 25.5.2016