Kaarnasiivet

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaarnasiivet
Kehräkaarnasiipi (Brassolis sophorae)
Kehräkaarnasiipi (Brassolis sophorae)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Täpläperhoset Nymphalidae
Alaheimo: Heinäperhoset Satyrinae
Tribus: Brassolini
Suku: Kaarnasiivet Brassolis
Fabricius, 1807
Katso myös

  Kaarnasiivet Wikispeciesissä
  Kaarnasiivet Commonsissa

Kaarnasiivet (Brassolis) on pieni, vain neljä lajia käsittävä päiväperhossuku. Sen lajeja tavataan Keski- ja Etelä-Amerikassa[1]. Muutamat lajit ovat tuhohyönteisiä.

Suvun perhoset ovat kookkaita siipivälin ollessa noin 60–100 mm. Siipien yläpinnat ovat ruskeat ja niissä on leveä, kellanoranssi poikkijuovakuvio. Siipien alapinnoilla on kookkaat silmätäplät.[2] Aikuiset perhoset lentävät päiväperhosille epätyypilliseen tapaan hämärän aikaan[3]. Ne ovat lyhytikäisiä ja ne elävät korkeintaan pari viikkoa. Aikuisen perhosen imukärsä on surkastunut eikä se nauti ravintoa.[4]

Kaarnasiipien toukat elävät pääasiassa palmuilla ja saattavat syödä ne kokonaan lehdettömiksi. Naaras munii munat ryhmiin, joissa on muutamasta munasta jopa yli 200 munaan, yleensä ravintokasvin lehtien alapinnoille, harvemmin versoille tai hedelmystöihin. Munat kuoriutuvat noin 20–25 vuorokauden kuluttua. Toukkavaihe kestää noin 150 vuorokautta. Toukat ovat aktiivisia öisin ja elintavoiltaan vaeltelevia. Päivisin ne piilottelevat yksitellen tai ryhmissä silkkirihmalla yhteenkiedottujen palmunlehdyköiden välissä. Täysikasvuiset toukat jättävät ravintokasvin ja saattavat liikkua pitkiäkin matkoja etsiessään koteloitumispaikkaa. Kotelovaihe kestää pari viikkoa.[2][3]

Kehräkaarnasiipi (Brassolis sophorae) ja liekkikaarnasiipi (Brassolis astyra) ovat taloudellisesti merkittäviä tuholaisia niiden syödessä kookospalmun (Cocos nucifera) lehtiä.[5] Yksittäinen toukka syö 500–600 cm2 lehteä ja kaarnasiipien toukat syövat usein jopa puolet palmun lehdistä[2].

Sukuun kuuluu neljä lajia[6], joskin kehräkaarnasiipi saattaa tosiasiassa olla useamman lajin muodostama kompleksi[4].

  1. Markku Savela (englanniksi)
  2. a b c Howard ym.: Insects on Palms. CABI Publishing, 2001. ISBN 978-0851993263 s. 75–78
  3. a b Brassolis sophorae e Brassolis astyra: pragas de palmeiras e coqueiros (portugaliksi)
  4. a b Tree of Life web project (englanniksi)
  5. Marcicano et al. (2007) "Parasitism of Brassolis sophorae laurentii Stichel (Lepidoptera: Nymphalidae, Brassolinae) Pupae by Conura morleyi (Ashmead) (Hymenoptera: Chalcididae, Chalcidini), in the State of Alagoas, Brazil". Neotr. Ent. 36(4) (englanniksi)
  6. Kari Nissinen: Lennä, safiirisoturi – maailman päiväperhoslajien suomenkielinen nimistö. Helsinki: Hyönteistarvike Tibiale oy, 2013. ISBN 978-952-67544-2-0 s. 206–207

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]