Kaarle Juhanpoika Vitikkala
Kaarle Juhanpoika Vitikkala, ent. Pelttari (27. toukokuuta 1760 Vampula – 25. heinäkuuta 1848 Kokemäki) oli suomalainen maanviljelijä ja suurmaanomistaja.[1]
Vitikkalan vanhemmat olivat Juha Antinpoika Pelttari ja Valpuri Rekontytär ja puoliso vuodesta 1781 Eva Kristina Vikberg (1766–1839). Heidän lapsistaan Kaarle Grönholmista (1783–1864) tuli varatuomari, joka oli Rauman pormestari, ja Fredrik Grönholmista (1787–1860) pappi. Perimätiedon mukaan Henrik Gabriel Porthan kannusti Vitikkalaa kouluttamaan lapsiaan.[1]
Pelttarin suku oli asunut Vampulan Sallilan Pelttarin taloa ainakin 1500-luvun puolivälistä, mutta Kaarle Juhanpoika ei perinyt taloa seitsemäntenä vanhempiensa kahdestatoista lapsesta. Avioiduttuaan 21-vuotiaana vain 15-vuotiaan Eva Kristiina Vikbergin kanssa hän sai kuitenkin haltuunsa Vikbergien omistaman säterin. Samalla hänen sukunimensä muuttui Vitikkalaksi. Tilalla oli 1700-luvun lopussa jo 54 tynnyrinalaa peltoa ja 166 tynnyrinalaa niittyä, samoin kuin ratasmylly ja siian- ja lohenkalastamo. Vitikkala osti lisäksi Kokemäeltä säteriratsutilan ja Kauvatsalta rälssitilan. Omistaessaan 3 1/3 manttaalia maata hänellä oli todennäköisesti eniten maaomaisuutta kuin kenelläkään muulla suomalaisella talonpojalla Ruotsin ajalla.[1]
Vaikka Vitikkala ei ollut maanviljelijänä uudistusmielinen, hän raivautti suopeltoja ja niittyjä, kaivautti ojia ja uusi talousrakennuksia, mistä Suomen Talousseura myönsi hänelle mitalin. Hän osallistui myös Kokemäenjoen perkausta vaatineeseen lähetystöön ja auttoi joen perkauksen toteutuksessa. Näistä ansioista hän sai myöhemmin keisari Aleksanteri I:ltä hopeisen mitalin ja Nikolai I:ltä Pyhän Vladimirin ritarikunnan kultamitalin. Vitikkala toimi myös kuudennusmiehenä ja kirkonisäntänä.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Jutikkala, Eino: Vitikkala, Kaarle Juhanpoika (1760–1848) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 22.5.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 2.10.2024.
- ↑ Kaarle Vitikkala, maatalouden tiennäyttäjä ja Kokemäenjoen perkaaja. Maaseudun Tulevaisuus, 4.10.1952, nro 113, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.10.2024. (ei-vapaa)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kaarle Juhanpoika Vitikkala Biografiasampo.
