Kaappo Sutki

Kaappo Sutki (24. huhtikuuta 1843 Kauhava – toukokuussa 1889 Siperia, Venäjä) oli suomalainen suurvaras, joka tuli tunnetuksi 1870-luvun alkupuolella useista onnistuneista vankilapaoistaan. Sutki vaikutti pääasiassa Etelä-Pohjanmaalla, mutta hän liikkui myös Hämeessä, Uudellamaalla ja Keski-Suomessa.

Liisa Kaapontyttären aviottomana lapsena Kauhavan Alakylän Pernaan talossa syntynyt Kaappo Sutki joutui neljävuotiaana äitinsä kuoltua Kauhavan kirkonisännöitsijän Juho Lillströmin taloon huutolaiseksi ja oli siellä 15-vuotiaaksi saakka. Hän oli sitten renkinä Kauhavan taloissa sekä Ylihärmän Keskikylässä Lööperin talossa, mutta ryhtyi sitten 1865 viettämään kiertelevää elämää, johon kuuluivat myös varkaudet.^lähde?

Sutki vangittiin ensimmäisen kerran 1866 Vaasassa väärän rahan kauppaamisesta. Hän syyllistyi 1860-luvun lopulla useisiin varkauksiin ja karkasi useita kertoja tutkintavankeudesta, muun muassa Tampereen vankihuoneesta elokuussa 1867. Hänellä oli hallussaan muun muassa useita väärennettyjä papintodistuksia. Vuonna 1871 Sutki vietiin Kuopion lääninvankilaan, josta hän onnistui kuitenkin taas syyskuussa 1872 pakenemaan. Seuraavaksi Sutki vietiin Vaasan lääninvankilaan, josta hän taas onnistui karkaamaan huhtikuussa 1874. Hämeenlinnan vankilassa ollessaan Sutki kirjoitti omaelämäkertansa, joka ei ole kuitenkaan säilynyt.^lähde?

Vuonna 1875 Sutki anoi vankeusrangaistuksensa muuttamista Siperiaan karkotukseksi. Anomukseen suostuttiin, ja kesällä 1875 Siperiaan lähtenyt Sutki eli loppuelämänsä Siperiassa Minusinskin piirikunnassa suomalaisten ja virolaisten asuttamassa siirtokunnassa, jossa hän toimi suutarina. 1880-luvulla Siperiaan karkotettuna ollut Matti Haapoja asui vuodesta 1886 Sutkin luona, ja Haapojan väitetään surmanneen Sutkin. Sutki kuoli Siperiassa muutama viikko ennen helluntaita 1889.