Kaakamojoen vesistö
| Kaakamojoen vesistö (Suomen päävesistö: 66) |
|
|---|---|
 Kaakamojokea Yli-Kaakamossa nähtynä seututie 921:lta. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Lappi |
| Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja | |
| Merialue | Itämeren valuma-alue |
| Päävesistöalue | Kaakamojoen vesistö (66) |
| Vesistöjako |
Kaakamajoen alaosan alue (66.001), Kaakamajoen keskiosan alue (66.002), Kaakamajoen yläosan alue (66.003), Tieksonjoen valuma-alue (66.004), Korttojoen valuma-alue (66.005), Saarajoen valuma-alue (66.006), Tärkämäojan valuma-alue (66.007) |
| Laskujoki | Kaakamojoki |
| Laskupaikka | Kemi, Perämeri [1] |
| Koordinaatit | |
| Mittaustietoja | |
| Valuma-alue | 478,13 km² [2] |
| Järvisyys | 0,38 % [2] |
| Alueen pituus | 45 km [3] |
| Alueen leveys | 25 km [3] |
| Pääuoma | 64 km [3] |
| Keskivirtaama | 8,5 m³/s lähde? |
 Joki laskee Perämereen Kemissä. |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kaakamojoen vesistö (vesistöaluetunnus 66) muodostuu Suomen päävesistöalue, joka muodostuu Perämereen laskevan Kaakamojoen valuma-alueesta. Sen pinta-ala on 478,13 neliökilometriä. Se on yksi Suomen päävesistöalueista ja koko sen valuma-alue sijaitsee Suomessa.[4][2]
Pääuoma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Kaakamojoki. Joen kokonaispituus on 61 kilometriä ja joki alkaa Kaakamajärvestä. Pääuoman pudotus on 70 metriä, jolloin kaltevuudeksi tulee noin 1,15 metriä kilometrille [5]. Kaakamajärveltä ylöspäin voidaan pääuoman rooli antaa karttojen perusteella Tymänkänpurolle, joka alkaa lännessä Tymäkkäjärvestä ja laskee Kaakamajärveen. Purolla on pituutta 2–3 kilometriä.[6]
Kaakamojoki laskee Perämereen Kemijoen ja Tornionjoen välissä. Joensuun sivuhaaroilla on yhteisiä uomia Kemijoen suuhaarojen kanssa.[5]
Vesistön valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alue sijaitsee Etelä-Lapissa Tornion, Keminmaan ja Tervolan kuntien alueilla. Sen länsi- ja pohjoispuolella sijaitsee suuri Tornionjoen vesistö ja itä- ja koillispuolella Kemijoen vesistö.[5]
Vesistöalueessa on seitsemän kolmannen jakovaiheen aluetta tai valuma-aluetta, joista aluenumeroinnissa kolme ensimmäistä muodostavat pääuoman alueet, ja kolme seuraavaa yhtyvät pääuomaan seuraavasti [4][2]:
- Kaakamajoen alaosan alue (66.001)
- Tieksonjoen valuma-alue (66.004)
- Tärkämäojan valuma-alue (66.007)
- Kaakamajoen keskiosan alue (66.002)
- Saarajoen valuma-alue (66.006)
- Kaakamajoen yläosan alue (66.003)
- Korttojoen valuma-alue (66.005)
Valuma-alueen piirteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suuri osa vesistöalueesta kuuluu Tornion kunnalle ja Tervola ja Keminmaa muodostavat yhdessä alle puolet valuma-alueesta. Alueen merkittävimmät taajamat ovat Kaakamo ja Ruottala alajuoksulla ja Arpela keskijuoksulla. Valuma-alueen eteläosassa Keminmaan keskustaajaman asuinalueita ylettyy alueelle. Valuma-alueen asukasluku on noin 2 250 ja asutus painottuu etelään ja samalla pääuoman varrelle.[5]
Noin 90 % Kaakamojoen vesistöalueen pinta-alasta on metsämaata. Metsämaiden sekä avoimien kankaiden ja kalliomaiden osuus on yli 80 % vesistöalueen pinta-alasta. Vain alle 3 % pinta-alasta on rakennettua ja alle 9 % on maatalouden käytössä. Nämä sijoittuvat Kaakamojoen varteen. Alueella on kosteikkoja ja avoimia soita noin 7 % vesistöalueen pinta-alasta.[5]
Valuma-alue kuuluu keskiboreaaliseen lauhkeaan ilmastovyöhykkeeseen, jossa ympärivuotinen sateisuus, pitkät ja kylmät talvet ja lyhyt kesä on tyypillinen säätila. Alueen keskilämpötila on +1–+2 astetta. Vuoden lämpimin kuukausi on yleensä heinäkuu ja kylmin tammikuu. Alueen keskimääräinen vuotuinen sademäärä on noin 550–600 millimetriä. Heinäkuun sademäärä on suurin eli noin 65–85 millimetriä. Alueella on lumipeitteen keskimääräinen paksuus 60–70 senttimetriä ja se peittää maan keskimäärin marraskuusta toukokuun alkuun asti.[7]
Sivujokia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pääuoman valuma-alueen koko on 220 neliökilometriä (km²), mikä tekee 46 % koko valuma-alueesta. Suuria sivujokia on neljä. Tieksonjoen yhtymäkohta sijaitsee alajuoksulla aivan Kaakamon pohjoispuolella [8]. Se on 27 km pitkä joki, jolla on pudotusta 24 m ja jonka valuma-alue on 100 km². Pieni ja monin paikoin suoraksi kaivettu Tärkämäoja yhtyy pääuomaan Viitakosken ja Kemijoen Törmän puolivälissä [9]. Saarajoen yhtymäkohta sijaitsee Viitakoskella [10]. Se on 15 km pitkä joki, jolla on 18 m pudotusta ja jonka valuma-alueen pinta-ala on 78,89 km². Korttojoki yhtyy pääuomaan Sattajärven luoteispuolella [6]. Sen pituus on 15 km, jolla on 56 m pudotusta ja jonka valuma-alueen pinta-ala on 47,27 km².[5]
Pääuomaan yhtyy muitakin sivu-uomia, josta suurimmat on koottu alla sijaitsevaan taulukkoon:
| Sivu-uoman nimi |
Yhtyy jokeen merestä (km) |
Pääuoman kohta |
Pituus (km) |
Virtaama MQ (m³/s) |
Valuma- alue (km²) |
Lähteet |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieksonjoki | 5 | Kaakamojoki | 27 | 100 | 1,2,2,1,–,1 | |
| Laitaoja | 19 | Kaakamojoki | 2,2,2,–,–,– | |||
| Tärkämäoja | 21 | Kaakamojoki | 2,2,2,–,–,– | |||
| Saarajoki | 24 | Kaakamojoki | 15 | 79 | 1,2,2,1,–,1 | |
| ”Viitajärvenoja” | 33 | Kaakamojoki | 2,2,2,–,–,– | |||
| Myllyoja | 32 | Kaakamojoki | 2,2,2,–,–,– | |||
| Korpioja | 34 | Kaakamojoki | 2,2,2,–,–,– | |||
| Mämmioja | 40 | Kaakamojoki | 2,2,2,–,–,– | |||
| Kivioja | 40 | Kaakamojoki | 2,2,2,–,–,– | |||
| Peuraoja | 47 | Kaakamojoki | 2,2,2,–,–,– | |||
| Korttojoki | 51 | Kaakamojoki | 15 | 47 | 1,2,2,1,–,1 | |
| Pahaoja | 53 | Kaakamojoki | 2,2,2,–,–,– | |||
| Puukkokaulanoja | 57 | Kaakamojoki | 2,2,2,–,–,– | |||
| Pieskanoja | 61 | Kaakamajärvi | 2,2,2,–,–,– |
Järviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistön järvisyys on 0,38 %. Joen pääuomassa ei ole järviä tai lampia. Sen sijaan latva-alueella on pääuomassa kaksi järveä edellä kerrotulla tavalla: Kaakamajärvi (20 ha) ja Tymäkkäjärvi (4 ha). Latva-alueilla sijaitsevat myös Palojärvi (14 ha) Korkianmaanjärvi (6 ha). Palojärvellä ei ole omaa lasku-uomaa. Ylin suuri sivujoki Korttojoki alkaa Korttojärvestä (17 ha). Korttojoen valuma-alueella sijaitsevat pienet lammet Kattilajärvi (3 ha) ja Paskajärvi (2 ha). Pääuoman keskijuoksulla Viitakoskella on painauma, jonne on kosteikkoja ja järviä. Niistä suurin on Viitajärvi (24 ha), josta alkaa kaivettu Pikku Viitajärven (5 ha) läpi kulkeva oja pääuomaan. Ojan viereen on jäänyt laskuojaton Lylylampi (4 ha). Korpijärvellä sijaitseva yksinäinen järvi Korpijärvi (41 ha) laskee Ollinojaa myöten pääuomaan Arpelassa. Saarajoen latvaosissa, ellei peräti lähdejärvenä, sijaitsee Haapajärvi (38 ha).[6][10][4]
Vesistön tila
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueen metsämaat on ojitettu voimakkaasti ja esimerkiksi humusta valuu jokiin runsaasti. Uomaverkoston pääuoman ja suurien sivu-uomien vedenlaatu on tyydyttävä, mutta Tieksonjoen vedenlaatu on hyvä.[7]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kaakamojoki, suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos.
- ↑ a b c d Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ a b c Kaakamojoen vesistö Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 7.4.2023.
- ↑ a b c Kaakamojoen vesistö (66) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 8.2.2018.
- ↑ a b c d e f g Tulvariskien alustava arviointi Kaakamojoen vesistöalueella (PDF) (s.4–8) raportti. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Viitattu 8.11.2021.
- ↑ a b c Korttojoki (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 8.11.2021.
- ↑ a b Tulvariskien alustava arviointi Kaakamojoen vesistöalueella (PDF) (II suunnittelukausi, s.8–14) raportti. 31.10.2018. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Viitattu 8.11.2021.
- ↑ a b Tieksonjoki (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 8.11.2021.
- ↑ Tärkämäoja (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 8.11.2021.
- ↑ a b Saarajoki (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 8.11.2021.