Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Kehnosti lähteistetty |
Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö (KKES)[1] on yleishyödyllinen suomalainen apurahasäätiö. Säätiön kotipaikka on Joensuu ja toiminta-alue Pohjois-Karjala ja Etelä-Karjala. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan myöntämällä apurahoja ja avustuksia Karjalaa käsittelevään tieteelliseen tutkimustoimintaan, muuhun karjalaiseen kulttuuritoimintaan ja pohjoiskarjalaisten nuorten opiskeluun sekä järjestämällä kulttuuritilaisuuksia ja ylläpitämällä perinnelaitoksia ja -kokoelmia. Vuosittain apurahoja myönnetään noin 600 000 euroa.
Hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Säätiön toimisto sijaitsee Joensuussa, osoitteessa Siltakatu 18. Säätiöllä on toimitusjohtaja, joka on KTM Arttu Taponen. Hallintoneuvoston puheenjohtaja on FM Liisa Ryyppö ja hallituksen puheenjohtaja professori Marjatta Palander. Hallituksen muut jäsenet ovat CEO Ari Mononen, kulttuurijohtaja Anu Talka, professori Matti Tolvanen, hallintojohtaja Tiina Tolvanen, varatuomari Tuomo Vatanen ja hallinto-ja talousjohtaja Outi Örn.
Säätiön kunniajäseniä ovat kauppaneuvos Väinö H. Broman, kanslianeuvos Matti Halonen, Diplomi-insinööri Pentti Immonen ja asessori Timo Nevalainen.
Apurahat ja palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tieteen, taiteen ja muun karjalaisen kulttuuritoiminnan apurahat[2] ovat haettavina sähköisesti kerran vuodessa, marraskuussa. Apurahoja myönnetään Karjalaa käsittelevään tieteelliseen tutkimukseen, ammatillisesti harjoitettavaan taiteelliseen työskentelyyn ja muuhun kulttuuritoimintaan Etelä- ja Pohjois-Karjalassa sekä siirtokarjalaisperinteitä vaalivaan toimintaan Suomessa.
Opiskeluapurahat pohjoiskarjalaisille, tutkintoaan yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai ammattiopistossa suorittaville nuorille ja lahjakkaille opiskelijoille ovat sähköisesti haettavina kerran vuodessa, toukokuussa.
Säätiö on perustanut Karelia-kirjallisuuspalkinnon, jonka saaja julkistetaan ensimmäisen kerran tammikuussa 2026.[3]
Perinnerakennukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Parppeinvaaran runokylä : Karjalainen perinnemaisema, Ilomantsi
- Murtovaaran talomuseo: Vaara-asutusmuseo, Valtimo
- Olli Tiaisen maja: Leinosenlampi, Ylämylly
- Karjalantalo: Joensuu
Omistuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]KKES:n taloutta hoidetaan konsernina, johon kuuluu säätiön lisäksi yhdeksän tytäryhtiötä. Konsernitaseen loppusumma oli vuoden 2023 tilinpäätöksessä 31 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisia velkoja konsernilla oli 3,3 miljoonaa euroa.
Säätiön varallisuus koostuu kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden osakkeista, finanssisijoituksista sekä maa- ja metsäalueista.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Etusivu | kkes.fi www.kkes.fi. Viitattu 11.10.2017.
- ↑ Apurahat kkes.fi. Viitattu 11.10.2017.
- ↑ Jouki Väinämö: Suomeen uusi merkittävä kirjallisuuspalkinto 13.11.2024. Yle.fi, uutiset. Viitattu 13.11.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön verkkosivut www.kkes.fi.