Kaarlo Cronstedt
Karl (Kaarlo) Alfred Cronstedt, nimi alunperin Carl Alfred Galindo (27. tammikuuta 1860 Helsinki – 10. heinäkuuta 1879 Keuruu) oli suomalainen ylioppilas ja suomentaja.[1][2][3]
Kaarlo Cronstedtin vanhemmat olivat Yhdyspankin pääjohtaja, vapaaherra Johan Frans Andreas Galindo Cronstedt ja vapaaherratar, keisari Aleksanteri II:n puolison Marian hovineiti Olga Beatrice Cronstedt, jonka isä oli salaneuvos ja Vaasan läänin kuvernööri Carl Olof Cronstedt. Kaarlo Cronstedtin isän suku oli alunperin kotoisin Espanjasta ja hänen isänisänsä toimi Haminan kadettikoulussa ranskan kielen opettajana. Carl Olof Cronstedt otti keisarin luvalla vävynsä Johan Frans Andreas Galindon ottopojakseen ja tämä peri sitten Cronstedtien nimen ja arvon.[2][1][3]
Kaarlo Cronstedt pääsi ylioppilaaksi 1879 Helsingin yksityislyseosta. Kaarlo Cronstedtin suomen kielen harrastus alkoi jo lyseon keskiluokilta. Lyseon 7. luokalla hän ryhtyi opettajansa lehtori Emil Lindgrénin kehoituksesta suomentamaan ranskan kielestä Alfred de Vignyn romaania Cing-Mars. Hän ehti ennen kuolemaansa suomentaa toisenkin romaanin Pierre Beaumarchaisin Sevillan Parturin. Suomentamistyössä Kaarlo Cronstedtia avusti hänen äidinisänsä salaneuvos Carl Olof Cronstedt, joka myöskin oli innokas suomen kielen harrastaja ja Vaasan läänin kuvernöörinä ollessaan 1835 vaati suomen kielelle oikeuksia ja toimitti uudistuksia sen hyväksi.[2][1][3]
Kaarlo Cronstedt hukkui 10. heinäkuuta 1879 sorsanmetsästysmatkalla Keuruulla Asunnan kylässä valtiopäivämies Juho Riihimäen talon lähellä sijainneella Kangasjärvellä, kun metsästäjien käyttämä vanha ruuhi kaatui ja he joutuivat veden varaan. Cronstedt oli saapunut kesäkuun alussa maisteri A. R. von Frenckellin ja vapaaherra C. Valleenin kanssa Riihimäen taloon kesää viettämään ja professori Julius Krohnin kehoituksesta täydentämään suomen kielen taitoaan Keuruulla. Keuruulaiset pystyttivät Kangasjärven rannalle Kaarlo Cronstedtin muistoksi patsaan, jossa paitsi hänen nimensä, syntymä- ja kuolinaikansa myös kirjoitus Kansalaisilta kansalaiselle. Muistopatsas paljastettiin 10. heinäkuuta 1880 paikalla, johon hukkunut Cronstedt oli nostettu. Kaarlo Cronstedtin isä, pankinjohtaja John Cronstedt lahjoitti Keuruun seurakunnalle poikansa muistoksi useita hänen nimeänsä kantaneita rahastoja kansakouluja, lainakirjastoja ynnä muita vastaavia tarkoituksia varten. Keuruun kunnan lainakirjasto vietti sen vuoksi vuosipäiväänsä Kaarlo Cronstedtin kuolinpäivänä.[2][3]
Kaarlo Cronstedt on haudattu Hietaniemen hautausmaalla olevaan Cronstedtien sukuhautaan.[3][4]
Suomennoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alfred de Vigny: Cinq-Mars eli eräs salaliitto Ludvig XIII:nen aikana; franskan kielestä suom. K. Cronstedt. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapaino, Helsinki 1879
- Pierre Augustin Caron de Beaumarchais: Sevillan parturi eli turha varovaisuus: komedia neljässä näytöksessä; franskan kielestä suom. K. Cronstedt. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapaino, Helsinki 1879
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
- ↑ a b c d Eräs 60-vuotismuisto, Aamulehti, 09.07.1939, nro 180, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 06.07.2024
- ↑ a b c d e Valkola, Sinikka, Kaarlo Cronstedt ja Keuruu, DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa, viitattu 6. heinäkuuta 2024
- ↑ Hautahaku.fi : Cronstedt Carl Alfred
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Project Gutenberg : Sevillan parturi Cronstedtin suomentamana
- Hannes Jukonen : Suomenkielen orastusajoilta. Muuan 45-vuotismuisto, Suomen Kuvalehti, 12.07.1924, nro 28, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot