Käyttöpääoma

Käyttöpääoma tarkoittaa laskentatoimessa yrityksen juoksevan liiketoiminnan sitomaa rahamäärää.

Pääomaa sitoutuu eri kohtiin liiketoimintaprosessissa. Tämä johtuu enimmäkseen viiveistä: maksun saaminen asiakkaalta kestää esimerkiksi usein 14 päivää, mikä on lakisääteinen minimimaksuaika. Tällöin 14 päivän laskutus merkitään yrityksen tileihin myyntisaamisiksi eli rahaksi, joka kuuluu yritykselle, mutta ei ole käytettävissä. Kun myyntisaaminen muuttuu kassavirraksi (asiakas suorittaa maksun), se lisätään yrityksen rahavaroihin ja samalla se poistuu käyttöpääomasta. Vastaavasti ostovelat vähennetään käyttöpääomasta.

Laskentakaava

Käyttöpääoma lasketaan eri yrityksissä hieman eri tavoin. Yleinen kaava on seuraava:

$\mathrm {K{\ddot {a}}ytt{\ddot {o}}p{\ddot {a}}{\ddot {a}}oma} ={\mbox{Myyntisaamiset}}+{\mbox{vaihto-omaisuus}}+{\mbox{osatuloutuksen saamiset}}-{\mbox{ostovelat}}-{\mbox{saadut ennakot}}$

Esimerkiksi teollisessa yrityksessä tärkeitä käyttöpääoman eriä ovat varastot, myyntisaamiset, välivarastoissa lojuva materiaali ja koneiden varaosat.

Lähtökohtaisesti on sitä parempi, mitä vähemmän käyttöpääomaa yritys tarvitsee. Yrityksen kasvaessa käyttöpääoman tarve lisääntyy.

Käyttöpääoman hallinta

Käyttöpääoman hallinta on yksi tärkeimmistä talouden ja johtamisen kysymyksistä. Pieni käyttöpääoman tarve tarkoittaa pienempiä pääoman kustannuksia, parempaa pääoman tuottoa ja parempaa maksuvalmiutta. Liian pienestä käyttöpääomasta seuraa kuitenkin ongelmia: toimitusvaikeuksia, maineen menetys, kuljetuskustannuksia, tuotanto-ongelmia, korkeammat ostohinnat hätätoimituksissa jne.

Käyttöpääoman tarvetta voi pienentää esimerkiksi tehostamalla tuotantoa, vähentämällä hävikkiä, ulkoistamalla toimintoja, lyhentämällä myyntilaskutuksen maksuaikoja, myymällä saatavia rahoitusyhtiölle, pidentämällä ostovelkojen maksuaikoja, lykkäämällä menoja tai saneeraamalla. Tarvittaessa pääomatarvetta voi rahoittaa muun muassa osakeannilla tai lainalla. Rahavarojen hankkiminen yrityksen omalla liiketoiminnalla on kuitenkin hyödyllinen ja usein ainoa vaihtoehto.

Toisin kuin pysyvät vastaavat, käyttöpääoma ei kulu. Siitä ei tehdä poistoja. Käyttöpääoma kasvaa toiminnan laajetessa, säilyy ja vapautuu vasta, kun toiminta lopetetaan.

Pääoman kiertonopeus

Pääoman kiertonopeus kuvaa sitä, miten nopeasti jokainen euro vaihtaa omistajaa (kuvaannollisesti, sillä euroja ei yksilöidä). Se lasketaan kaavalla:

${P{\ddot {a}}{\ddot {a}}oman\ kiertonopeus}={{Liikevaihto} \over {K{\ddot {a}}ytt{\ddot {o}}p{\ddot {a}}{\ddot {a}}oma}}$

Mitä suurempi kiertonopeus, sitä vähemmän pääomaa sitoutuu pelkästään liiketoiminnan pitämiseen käynnissä. Jos käyttöpääomaa ei ole tarpeeksi – velkoja ei esimerkiksi saada maksetuksi ajoissa – siitä seuraa korkotappioita. On siis tärkeää, että käyttöpääomaa on tarpeeksi, mutta jos sitä on enemmän kuin mitä tarvitaan, se aiheuttaa pääomakustannuksia (lainan korot) tai ainakin vaihtoehtoiskustannuksia (rahat voisivat olla jossain muualla tuottamassa).

Käyttöpääomaprosentti

Käyttöpääomaprosentti kertoo juoksevan liiketoiminnan sitoman pääoman määrän suhteessa liikevaihtoon. Se on vertailukelpoinen eri vuosien ja eri yritysten välillä.

$\mathrm {K{\ddot {a}}ytt{\ddot {o}}p{\ddot {a}}{\ddot {a}}omaprosentti} ={\frac {\mathrm {K{\ddot {a}}ytt{\ddot {o}}p{\ddot {a}}{\ddot {a}}oma} }{\mbox{Liikevaihto (12 kk)}}}\cdot {100}$

Liiketoiminnan tuotot tarkoittaa liikevaihtoa ja liiketoiminnan muita säännöllisiä tuottoja.

Aiheesta muualla

• Value Based Working Capital Management