Kävijäseuranta
Kävijäseuranta eli webanalytiikka on verkkosivuston kävijäliikenteen tilastointia ja tutkimista. Kävijäseurannan tuottamaa tietoa hyödynnetään verkkosivujen käytettävyyden ja tuottavuuden kehittämisessä, ja se voi toimia päätöksenteon tukena esimerkiksi markkinointipanostusten kohdennuksen ja painotuksen valitsemisessa.
KPI ja konversio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Verkkopalvelun kehittäminen kävijäseurantaa hyödyntämällä aloitetaan määrittelemällä KPI:t (key performance indicator). KPI-termillä tarkoitetaan kriteereitä, joita päätetään seurata verkkopalvelun kehittymisessä. KPI:t voivat olla yksittäisiä määreitä tai niiden välisiä suhteita. Konversio on tavoite, yleensä jokin käyttäjän suorittama toiminto, johon verkkopalvelun käyttäjä pyritään ohjaamaan ja jolla määritellään verkkosivun konversio. Konversio voi olla esimerkiksi jokin seuraavista:
- Rekisteröityminen käyttäjäksi
- Ostoksen suorittaminen verkkokaupassa
- Viipyminen sivulla yli n minuuttia
- Yhteydenottopyynnön jättäminen
- Uutiskirjeen tai RSS-syötteen tilaaminen
- Tuotekuvaston lataaminen
Käyttäjän suorittaessa jonkin etukäteen tavoitteeksi määritellyn toiminnon, tapahtuu konversio. Osa analytiikkaohjelmistoista antaa mitata konversioprosenttia, eli prosentuaalista osuutta sivuston tavoitteen toteuttavista kävijöistä verrattuna kaikkiin kävijöihin. Tätä prosenttia nostettaessa sivuston tehokkuus kasvaa, kun yhä suurempi osa kävijöistä saadaan toteuttamaan sivustolle asetettuja tavoitteita.
Kävijäseurantaohjelmistojen tarjoama tieto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kävijäseurantaohjelmat näyttävät yleensä ainakin seuraavia tietoja kävijöistä:
- Vierailijoiden, vierailuiden ja sivunlatausten määrä
- Suosituimmat sivut sekä niiden näyttökerrat
- Kävijöiden tuloreitit (hakukoneista, suoraan, linkeistä ym.)
Muita yleisimpiä ohjelmistojen näyttämiä tietoja ovat mm. välitön poistumisprosentti, kävijän sivuilla viettämä aika sekä lukuisia teknisiä tietoja kävijän ohjelmistoista. Eri ohjelmistot voivat perustaa ilmoitetut tiedot erilaisiin määritelmiin esimerkiksi välittömästä poistumisprosentista ja yksittäisen vierailun kestosta, minkä vuoksi niiden antamat tiedot eivät ole suoraan vertailtavissa. Myös kävijän uskollisuutta voidaan seurata tarkkailemalla, kuinka moni kävijä on ensimmäistä, toista tai useampaa kertaa käymässä sivulla. Muita joidenkin kävijäseurantaohjelmien antamia tietoja ovat kävijän työnantaja (mikäli sen IP-osoite on rekisteröity), kävijän maantieteellinen sijainti sekä kävijän selaimen ilmoittama kieli.
Minkään kävijäseurantaohjelmiston antamat tiedot ovat vain harvoin yksin hyödyllisiä, joten verkkopalvelun kehittäminen perustuu kävijäseurannan tarjoamien tietojen yhdistämiseen. Esimerkiksi pelkkä välitön poistumisprosentti ei vielä kerro paljon sivun toiminnasta, mutta katsomalla poistumisprosenttia yksitellen eri lähteistä saapuneiden kävijöiden kohdalla, voidaan tulkita vaikkapa tietystä lähteestä saapuneiden kävijöiden olevan etsimässä jotain muuta. Joissain analytiikkaohjelmistoissa, esimerkiksi SiteCatalystissä saa yhdistettyä kävijäseurannan tuottamaan dataan ulkopuolelta tuotua tietoa. Näin kävijöiden segmentoiminen helpottuu ja muuhun tietoon voidaan liittää vaikkapa demografista tietoa kävijöistä.
Kävijäseurantaohjelmistoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Markkinoilla on useita kävijäseurantaan tarkoitettuja analytiikkaohjelmia. Kävijäseurantaohjelmat on usein toteutettu verkkopalveluina, eli niitä käytetään WWW-selaimen välityksellä. Suomessa käytetyinlähde? analytiikkaohjelmisto on ilmainen Google Analytics.
Raskaampaan käyttöön tarkoitettuja, huomattavasti aiemmin mainittuja hinnakkaampia ohjelmistoja ovat Omnituren SiteCatalyst, jonka hinnoittelu lähtee n. 1500 dollarin kuukausihinnasta, työpöytäohjelmistona saatava ClickTracks sekä WebTrends, joka yhdistää palvelinlokien ja page tagging -menetelmän avulla kerättävän datan.
Verkkopalveluiden lisäksi kävijäseurantaohjelmistoja on saatavana paikallisesti asennettavina ohjelmistoina. Osa näistä on avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, kuten Piwik ja Open Web Analytics. Paikallisesti asennettavien ohjelmistojen etuna on se, että kävijätiedot tallennetaan paikallisesti, mikä voi osaltaan parantaa kävijöiden yksityisyyssuojaa.
Kävijäseurannan teknologiat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kävijäseurantaan on kaksi teknistä lähestymistapaa. Ensimmäinen perustuu sivuston oman WWW-palvelimen tallentamaan lokitiedostoon (ns. lokianalysaattori), kun toinen käyttää JavaScript-komentosarjakieltä lähettämään ulkopuoliselle palvelimelle tietoja, kun kävijä lataa verkkosivun WWW-selaimeensa (ns. page tagging-menetelmä).
Page tagging -menetelmään perustuvaa kävijäseurantaa vaikeuttaa se, että osa internetin käyttäjistä on kieltänyt JavaScript-komentosarjojen suorittamisen WWW-selaimensa asetuksissa. Toiset kävijäseurantaohjelmat kiertävät tätä rajoitusta lataamalla pienen näkymättömän kuvan niille kävijöille, joilla JavaScript ei ole käytössä: kuvan latauksista ohjelma saa hieman tietoa kävijöiden liikkeistä.
Osa kävijäseurantaohjelmistoista, esimerkiksi WebTrends, yhdistelee näitä tekniikoita saadakseen kaikkein luotettavinta dataa kävijöistä.
Lue myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Analytics.fi-blogi (Arkistoitu – Internet Archive)
- Opas kävijäseurannan hyödyntämiseen (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tietoa kävijäseurannan hyödyistä Snoobi Oy:n sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
- Blackbeaks Blog….All things Analytics
- UsabilityTools.com— Behavioral web analytics.