Käsitys
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Käsitys on havaintoon, kokemukseen tai ajatteluun perustuva asenne.[1] Sana käsitys voi viitata seuraaviin asioihin: mielikuva, tieto, ajatus, ajattelutapa, näkemys, mielipide, asenne, vakaumus, luulo, arvelu, vaikutelma, kuvitelma.[1]
Erkki Hartikaisen mukaan käsitys on asenne, jonka vallitessa asioita tarkastellaan. Tällöin sana käsitys korvaa epäselvempänä pidetyn sanan katsomus.[2] Ihmisen käsitysten kokonaisuus muodostaa todellisuuskäsityksen.[3]
Ihmisen käsitykset todellisuudesta ovat karkeistuksia ja usein virheellisiä. Yksilöllä on käsitys omista arvoista ja tavoitteista. Tämä käsitys on osa yksilön todellisuuskäsitystä, vaikka arvot ja tavoitteet eivät ole tosia tai epätosia. Todellisuuskäsitys ja totuus ovat eri asioita.[4]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2004. ISBN 952-5446-11-5
- ↑ Hartikainen, Erkki (toim.): Käsityksen (katsomuksen) käsite Elämänkäsitys, todellisuuskäsitys ja hyvä yhteiskunta: Peruskoulun elämänkatsomustieto 9. Suomen ateistiyhdistys ry. Viitattu 2.2.2008.
- ↑ Hartikainen, Erkki (toim.): Usko, uskomus, vakaumus Ajattele seurauksia: Peruskoulun elämänkatsomustieto 5. Suomen ateistiyhdistys ry. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 2.2.2008.
- ↑ Hartikainen, Erkki (päätoim.): Inhimilliset käsitykset ja todellisuus Todellisuuskäsitykset: Lukion elämänkatsomustieto 5. Suomen ateistiyhdistys ry. Arkistoitu 16.5.2011. Viitattu 13.7.2010.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Erkki Hartikainen (toim.): Usko, uskomus, vakaumus (Arkistoitu – Internet Archive). Peruskoulun elämänkatsomustieto 5.