Kärrynpyörägalaksi
| Kärrynpyörägalaksi | |
|---|---|
 Kärrynpyörägalaksi, väärävärikuva |
|
| Historia | |
| Löytäjä | Fritz Zwicky |
| Löytöpäivä | 1941 |
| Muut nimet | ESO 350-40 |
| Ominaisuudet | |
| Tyyppi | linssimäinen galaksi ja rengasgalaksi |
| Etäisyys | 500 milj. valovuotta = 150 milj. MPc |
| Massa | 3-5 mrd. Auringon massaa |
| Koko | 150 000 valovuotta |
| Havaitseminen | |
| Tähdistö | Kuvanveistäjä |
| Deklinaatio | -33° 42' 59 |
| Suhteellinen kirkkaus | +15,2m |
Kärrynpyörägalaksi (tunnetaan myös nimellä ESO 350-40) on linssimäinen galaksi ja rengasgalaksi Kuvanveistäjän tähdistössä noin 500 miljoonan valovuoden päässä Maasta[1].
Kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Galaksi oli alkujaan kierteisgalaksi, mutta 200 miljoonaa vuotta aiemmin kuin millaisena sen nyt näemme siihen törmäsi pienempi seuralaisgalaksi, mikä tuhosi spiraalirakenteen[1]. Seurannut voimakas iskuaalto keräsi kaasua galaksin laitamille, jossa alkoi muodostua runsaasti tähtiä. Galaksin keskustan ympärillä näkyvä sinertävä rengas on tämän prosessin seurausta[2]. Kärrynpyörägalaksi on siis myös tähtiryöppygalaksi. Galaksi on vähitellen saamassa takaisin alkuperäistä spiraalimuotoaan[2].
Röntgenlähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kärrynpyörän kaltaisissa tähtiryöppygalakseissa syntyy paljon suuria ja hyvin kirkkaita tähtiä, jotka räjähtävät supernovina ja jättävät jälkeensä neutronitähtiä ja mustia aukkoja. Jos neutronitähti tai musta aukko sijaitsee tähtijärjestelmässä, se vetää kumppaneistaan ainetta ja aiheuttaa samalla runsaasti röntgensäteilyä[3]. Tällaisia röntgenlähteitä on Kärrynpyörän galaksissa poikkeuksellisen paljon.