Jyväskylän yliopiston fysiikan laitos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jyväskylän yliopiston
fysiikan laitos
Rahoitus 14,9 miljoonaa euroa (2014)[1]
Henkilökunta 190[1]
Opiskelijoita 460[1]
Jatko-opiskelijoita 90
Sijainti Jyväskylä, Suomi (62.229691°N, 025.740869°E)
Osoite Survontie 9
Kampus Ylistönrinne
Sivusto www.jyu.fi/fysiikka
JYFL sijaitsee Ylistönrinteellä Jyväsjärven rannalla, vastapäätä Mattilanniemen kampusta.
Fysiikan laitoksen sisäänkäynti.

Jyväskylän yliopiston fysiikan laitos (JYFL) on yksi Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan neljästä laitoksesta. Fysiikan laitoksen tutkimuksen ja koulutuksen pääalueet ovat ydin- ja kiihdytinpohjainen fysiikka, materiaalifysiikka, hiukkasfysiikka sekä fysiikan opetus ja opettajien koulutus. Laitoksen johtajana toimi vuosina 2018–2020 professori Markku Kataja.[2] Hän kuitenkin jätti tehtävänsä yllättäen marraskuussa 2020. Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani Mikko Mönkkönen nimitti laitosjohtajan tehtävään jäljellä olevan toimikauden (1.12.2020 – 31.12.2021) ajaksi professori Timo Sajavaaran.[3] Sajavaara toimii edelleen tehtävässä.

Opiskelijoita laitoksella on noin 550 ja laitokselta valmistuu vuodessa noin 35 maisteria ja 15 tohtoria.

Opiskelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fysiikan alalla voi Jyväskylän yliopistossa suorittaa luonnontieteiden kandidaatin (alempi korkeakoulututkinto) ja filosofian maisterin (ylempi korkeakoulututkinto) tutkinnot sekä filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin jatkotutkinnot. Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvat opinnot voidaan suorittaa kolmessa vuodessa, ja ne muodostavat pohjan maisteriopinnoille, jotka voidaan suorittaa kahdessa vuodessa. Kandidaatin tutkinnon pääaine on fysiikka. Maisterin tutkinnon voi suorittaa neljällä eri opintosuunnalla [4]:

  • Hiukkasfysiikan, kvarkkiaineen fysiikan ja kosmologian opintosuunta
  • Ydinfysiikan, ydinastrofysiikan ja säteilyn hyödyntämisen opintosuunta
  • Kvanttimateriaalien fysiikan opintosuunta
  • Fysiikan soveltamisen teknologiassa ja yhteiskunnassa opintosuunta

Lisäksi voidaan suorittaa fysiikan aineenopettajan kandidaatti- ja maisteriohjelma. [5]

Tutkimus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

JYFL harjoittaa kokeellista ja teoreettista perustutkimusta sekä perustutkimusta soveltavaa tutkimusta. Laitoksen tutkimusta tehdään kolmella pääalalla:[6]

Materiaalifysiikan tutkimusta tehdään Nanoscience Center -tutkimuskeskuksessa (NSC), jossa on välineistöä nanorakenteiden valmistamiseen ja karakterisointiin: puhdastila, häiriösuojatut mittaushuoneet, laserlaboratoriot sekä virus- ja soluviljelytiloja.[17] Suomen Akatemia on nimennyt Aalto-yliopiston matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöiden ja komponenttien tutkimusta tekevän fysiikan yksikön huippututkimusyksiköksi vuosiksi 2012–2017.[18] Yksiköllä on toimintaa myös Jyväskylän yliopistossa.[19]

Ydin- ja kiihdytinfysiikan yksikkö koostuu kahdeksasta tutkimusryhmästä.[12] Yksikössä harjoitetaan teoreettista tutkimusta ydinmalleista ja heikosta vuorovaikutuksesta. Pääosassa tässä yksikössä kuitenkin on fysiikan laitoksen oma iso syklotroni ja pienemmät hiukkaskiihdyttimet, joiden avulla tehdään materiaalitutkimusta ja säteilykestävyysmittauksia. Suomen Akatemia nimesi laitoksen ydin- ja kiihdytinpohjaisen fysiikan yksikön huippututkimusyksiköksi vuosiksi 2006–2011.[20] Yksikkö jatkoi huippututkimusyksikkönä myös vuosina 2012–2017.[21] Kiihdytinlaboratorio on koko matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kallein yksittäinen projekti.

Hiukkasfysiikan yksikköön kuuluu neljä tutkimusryhmää.[15] Yksikössä tehdään mm. teoreettista tutkimusta subatomisista ilmiöistä. Hiukkasista mielenkiinnon kohteena ovat esimerkiksi neutriinot.[22] Kosmologian tutkimusryhmä selvittää varhaisen maailmankaikkeuden ja aika-paikka -avaruuden rakennetta.[15] Kvanttiväridynamiikan tutkimus tarkastelee gluonien ja kvarkkien vuorovaikutusta sekä kvarkkigluoniplasman ominaisuuksia.[15] Osa hiukkasfysiikan yksikön tutkimuksesta tapahtuu Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN:in LHC-hiukkaskiihdyttimen avulla tehtävässä Alice-kokeessa.[15] Yksikkö tekee yhteistyötä myös Fysiikan tutkimuslaitoksen (HIP) kanssa.[15]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Annual Report 2014 (sivu 6) Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Viitattu 25.11.2015
  2. ↑ Johtajien työnjako[vanhentunut linkki] Fysiikan laitos, JY. Viitattu 23.5.2018.
  3. ↑ Dekaanin päätös 15.11.2020. MLTK, Jyväskylän yliopisto.
  4. ↑ JYU opinto-opas, Fysiikan kandidaatit- ja maisterikoulutus opinto-opas.jyu.fi. Viitattu 24.9.2024.
  5. ↑ JYU opinto-opas, Fysiikan aineenopettajan kandidaatti- ja maisterikoulutus opinto-opas.jyu.fi. Viitattu 24.9.2024.
  6. ↑ a b Fysiikan laitoksen tutkimus Fysiikan laitos, JY. Arkistoitu 26.3.2019. Viitattu 23.5.2018.
  7. ↑ Materiaalien rakenne (Arkistoitu – Internet Archive) Fysiikan laitos, JY. Viitattu 23.5.2018.
  8. ↑ a b Ko­keel­li­nen na­no­fy­siik­ka ja na­no­tekno­lo­gia[vanhentunut linkki] Fysiikan laitos, JY. Viitattu 23.5.2018.
  9. ↑ Teoreettinen ja laskennallinen nanotiede[vanhentunut linkki] Fysiikan laitos, JY. Viitattu 23.5.2018.
  10. ↑ Experimental, theoretical and computational nanoscience[vanhentunut linkki] Fysiikan laitos, JY. Viitattu 23.5.2018. (englanniksi)
  11. ↑ Ko­keel­li­nen, las­ken­nal­li­nen ja teo­reet­ti­nen na­no­fy­siik­ka ja na­no­tekno­lo­gia (Arkistoitu – Internet Archive) Fysiikan laitos, JY. Viitattu 23.5.2018.
  12. ↑ a b c d Ydin- ja kiihdytinpohjainen fysiikka (Arkistoitu – Internet Archive) Fysiikan laitos, JY. Viitattu 23.5.2018.
  13. ↑ Materiaalifysiikka[vanhentunut linkki] Fysiikan laitos, JY. Viitattu 23.5.2018.
  14. ↑ a b Kaupallisista sovelluksista vastaava ryhmä[vanhentunut linkki] Fysiikan laitos, JY. Viitattu 23.5.2018.
  15. ↑ a b c d e f g Hiukkasfysiikka (Arkistoitu – Internet Archive) Fysiikan laitos, JY. Viitattu 23.5.2018.
  16. ↑ Research interests in our research group[vanhentunut linkki] Fysiikan laitos, JY. Viitattu 23.5.2018. (englanniksi)
  17. ↑ Nanoscience Center – Tutkimus JYU. Arkistoitu 10.6.2012.
  18. ↑ Huippuyksiköt 2012-2017 (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen Akatemia, 10.6.2014. Viitattu 25.11.2015.
  19. ↑ Yhteystiedot Aalto-yliopisto, 26.5.2014. Viitattu 25.11.2015.
  20. ↑ Kansallinen tutkimuksen huippuyksikköohjelma 2006–2011 (pdf) (sivu 8) 2006. Suomen Akatemia. Arkistoitu 5.11.2010. Viitattu 25.11.2015.
  21. ↑ Tieteen huipulla (pdf) (sivu 32) 2012. Suomen Akatemia. Arkistoitu 5.11.2010. Viitattu 25.11.2015.
  22. ↑ Neutriinofysiikka[vanhentunut linkki] Fysiikan laitos, JY. Viitattu 23.5.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jyväskylän_yliopiston_fysiikan_laitos&oldid=22654009”