Juuso Kivimäki

Juuso Jalo Teofilus Kivimäki (19. huhtikuuta 1893 Vesilahti – 30. heinäkuuta 1969 Helsinki) oli suomalainen kirurgi ja hammaslääkäri sekä Helsingin yliopiston professori.

Kivimäen vanhemmat olivat opettaja Frans Mikael Kivimäki ja Matilda Josefina Broman ja puoliso vuodesta 1924 hammaslääkäri Taimi Elin Kari. T. M. Kivimäki oli hänen veljensä. Kivimäki tuli ylioppilaaksi Tampereen reaalilyseosta 1911, suoritti hammaslääketieteen kandidaattitutkinnon 1915, lääketieteen kandidaattitutkinnon 1916, hammaslääketieteen lisensiaattitutkinnon 1918 ja lääketieteen lisensiaattitutkinnon 1926. Lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi Kivimäki väitteli hammaslääketieteellisestä aiheesta 1930 ja hänelle myönnettiin erikoislääkärin oikeudet kirurgiassa 1943 ja leukakirurgiassa 1949. Kivimäki toimi yliopiston hammaslääketieteen laitoksen esimiehenä vuonna 1954 ja vuodesta 1959, vuodesta 1933 hän oli toiminut hammaskirurgian opettajana ja laitoksen kirurgisen osaston esimiehenä. Suu- ja leukakirurgian professorina (alkuun nimikkeenä hammaskirurgian professori) hän oli 1957–1963. Professorin arvonimi hänelle myönnettiin 1945.

Sotilasarvoltaan Kivimäki oli lääkintämajuri (1943). Hänelle myönnettiin kunniamerkkeinä sodanaikaisista lääkinnällisistä ansioista Vapaudenristin 3. luokka 1940 ja uudelleen 1942 sekä Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan ritarin merkki 1940. Talvi- ja jatkosodan aikana Kivimäki toimi sotasairaaloiden leukavammaosastojen ylilääkärinä Hämeenlinnassa (35. Sotasairaala) ja Helsingissä, 53. ja sittemmin 1. Sotasairaalassa. Hän julkaisi myöhemmin kokemuksiaan sota-aikaisten leukavammojen kirurgisesta hoidosta (mm. teoksessa "Sotakirurgisia kokemuksia", 1946, Suomen Hammaslääkäriseuran toimituksia -aikakauskirjassa sekä Nordisk Medicin -lehdessä). Vapaussodan ansioista Kivimäelle oli myönnetty Vapaudenristin 4. luokka 1918.

Kivimäki oli Suomen Hammaslääkäriseuran puheenjohtaja 1936–1945 ja 1950–1952. Hän oli skandinaavisen hammaslääkäriyhdistyksen Suomen-osaston puheenjohtaja 1936–1956 ja koko järjestön presidentti 1947–1949. Hän oli Halle-Wittenbergin yliopiston kunniatohtori.