Juurettomat
| Juurettomat | |
|---|---|
| Bless the Beasts and Children | |
 |
|
| Ohjaaja | Stanley Kramer |
| Käsikirjoittaja | Mac Benoff |
| Perustuu | Glendon Swarthoutin romaaniin |
| Tuottaja | Stanley Kramer |
| Säveltäjä | Barry De Vorzon |
| Kuvaaja | Michel Hugo |
| Leikkaaja | William Lyon (käännä suomeksi) |
| Tuotantosuunnittelija | Lyle R. Wheeler |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö |
|
| Levittäjä | Columbia Pictures |
| Ensi-ilta | |
| Kesto | 109 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Juurettomat (Bless the Beasts and Children) on Stanley Kramerin tuottama ja ohjaama yhdysvaltalainen nuortenelokuva, tyylilajiltaan draamakomedia. Vuonna 1971 Berliinin elokuvajuhlilla maailmanensi-iltansa saaneen[1] elokuvan on Glendon Swarthoutin romaanin pohjalta käsikirjoittanut Mac Benoff.
Barry De Vorzon ja Perry Botkin Jr. olivat Grammy-palkintoehdokkaina elokuvan musiikista ja parhaan laulun Oscar-palkintoehdokkaina sen tunnussävelmästä ”Bless the Beasts and Children”, joka soi elokuvassa Carpenters-yhtyeen esittämänä.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joukko ongelmaperheiden teinipoikia on lähetetty cowboy-teemaiselle kesäleirille. Pojat kiinnostuvat lähistölle aidatuista huonokuntoisista biisoneista, jotka odottavat vain joutumista metsästysharrastajien tappamiksi.[2]
Arvioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helsingin Sanomien Pertti Avola luonnehti Juurettomia sen videojulkaisun esittelyssä 1985 tuottaja-ohjaaja Stanley Kramerille tyypilliseksi vapaamieliseksi elokuvaksi yhteiskunnallisista ongelmista, tällä kertaa kasvatuskysymyksistä, asekulttuurista ja eläinsuojelusta. Avolasta tarina on puutteistaan huolimatta raikas koko perheen elokuva, jonka opettavaisuus ei ole liian alleviivaavaa.[2] Video-oppaassa vuodelta 1994 Bello Romano rinnasti lämminhenkisen kasvutarinan näkökulmaltaan ja tunnelmaltaan Rob Reinerin 1980-luvun elokuvaan Stand by Me – viimeinen kesä. Hän antoi Juurettomille kolme tähteä viidestä.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Elokuvakierros. Helsingin Sanomat, 6.7.1971, s. 6.
- ↑ a b Avola, Pertti: Unohtuneita laatuelokuvia videoina. Helsingin Sanomat, 2.10.1985, s. 18.
- ↑ Romano, Bello: ”Juurettomat”, Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Juurettomat Internet Movie Databasessa (englanniksi)