Jussi Hänninen
Juho (Jussi) Alfred Hänninen (7. toukokuuta 1896 Leppävirta – 25. joulukuuta 1980 Helsinki[1]) oli suomalainen jääkärimajuri. Hänen vanhempansa olivat asioitsija Jeremias Hänninen ja Anna Lovisa Kansanen. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1930 Taimi Maria Kaivolan kanssa.[2][3]
Opinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hänninen kävi kansakoulun ja suoritti yksityisesti viidennen luokan Joensuun lyseossa vuonna 1926. Suojeluskuntain päällystökoulun kurssin Hämeenlinnassa hän suoritti vuosina 1919–1920 ja reserviupseeritutkinnon Kadettikoulussa vuonna 1920 sekä komppanianpäällikkökurssin Suojeluskuntain päällystökoulussa vuonna 1932. Hän kävi myös luutnanttikurssin vuonna 1938.[2][3]
Jääkärikausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hänninen työskenteli liikeapulaisena ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n täydennysjoukkoon 1. heinäkuuta 1916, josta hänet siirrettiin 5. lokakuuta 1916 pataljoonan 3. komppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Riianlahdella ja Aa-joella.[2][3]
Suomen sisällissota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katso myös: Suomen sisällissota
Hänninen saapui Vaasaan jääkäreiden pääjoukon mukana aliupseeriksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan joukkueen varajohtajaksi ensin 5. jääkäripataljoonaan, josta hänet siirrettiin 24. maaliskuuta 1918 alkaen 3. Jääkärirykmentin 10. jääkäripataljoonan 3. komppaniaan ja otti osaa sisällissodan taisteluihin Tampereella ja Viipurissa.[2][3]
Sisällissodan jälkeinen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hänninen palveli sisällissodan jälkeen koulutusaliupseerina 3. Jääkärirykmentin (tunnettiin myöhemmin nimellä Savon jääkärirykmentti n:o 3) 9. komppaniassa. Vakinaisesta palveluksesta hän erosi 16. helmikuuta 1919 ja siirtyi Suojeluskuntajärjestön palvelukseen ja hänet sijoitettiin paikallispäälliköksi 1. maaliskuuta 1919 alkaen Leppävirran suojeluskuntaan, josta hänet siirrettiin 21. kesäkuuta 1920 paikallispäälliköksi Marttilan suojeluskuntaan ja edelleen 1. lokakuuta 1920 alkaen Joensuun kaupungin suojeluskunnan paikallispäälliköksi. Suojeluskunnasta hän erosi ja siirtyi rajavartiolaitoksen palvelukseen 1. lokakuuta 1921 ja hänet sijoitettiin Joensuun rajavartiostoon ja määrättiin nuoremmaksi upseeriksi, ja edelleen 1. huhtikuuta 1922 alkaen 1. komppanian päälliköksi ja 1. lokakuuta 1924 alkaen talouspäälliköksi sekä 1. helmikuuta 1930 alkaen Joensuun rajavartioston adjutantiksi. Joensuun rajavartiostosta hänet komennettiin Lapin rajavartioston talouspäällikön tehtäviin 6. heinäkuuta 1930 ja hän oli komennuksella 25. syyskuuta 1930 saakka. Joensuusta hänet siirrettiin Lapin rajavartiostoon 28. helmikuuta 1931 ja hänet sijoitettiin aluksi nuoremmaksi upseeriksi 3:een komppaniaan ja myöhemmin 26. elokuuta 1931 alkaen samaan tehtävään 4. komppaniaan, kunnes erosi rajavartiostosta ja liittyi uudelleen Suojeluskuntajärjestön palvelukseen 31. joulukuuta 1931 ja hänet sijoitettiin Pohjolan suojeluskuntapiirin 15. alueen päälliköksi.[2][3]
Talvi- ja jatkosota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hänninen osallistui talvisotaan Ylimääräisten harjoitusten aikana Petsamon Komppanian päällikkönä Osasto B:ssä Rovaniemen harjoituskeskuksen komentajana (tunnettiin myöhemmin nimillä Erillis-pataljoona 19 ja Erillinen pataljoona 26 (ErP 26)).
Talvisotaan osallistui talvisodan taisteluihin ErP 26:n komentajana Joutsijärvellä, Päävaara–Valtonen-akselilla ja Märkäjärvellä. Välirauhan aikana hän toimi aluksi samassa tehtävässä, mutta siirrettiin aluksi 12. Prikaatin 2. pataljoonan ja myöhemmin 3. pataljoonan komentajaksi ollen samalla aluepäällikkönä Pohjolan suojeluskuntapiirissä ja Pohjois-Savon suojeluskuntapiirin 16. alueella.
Jatkosodan puhjettua hänet komennettiin Jalkaväkirykmentti 30:n 2. pataljoonan komentajaksi ja osallistui taisteluihin Jänisjärvellä Sortavalassa, Itä-Karjalassa, Vahoijärvellä, Uutjärvellä, Pyhäjärvellä, Latvan asemalla, Uudessaselässä ja Syvärillä, Karjalankannaksella Leitimojärvellä ja Juustilassa. Sotien jälkeen hän toimi järjestelytehtävissä Kuopion sotilaspiirin esikunnassa, kunnes erosi vakinaisesta palveluksesta vuonna 1945 ja siirtyi hoitamaan pientilaansa Leppäviralle. Talon pidon ohella hän työskenteli Leppävirran KOP:n johtajana vuosina 1949–1956.[3]
Luottamustoimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hänninen toimi Joensuun rajavartioston kunnianeuvoston jäsenenä vuosina 1926–1928.[2][3]
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
          |
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.