Juraj Jánošík
Juraj Jánošík (luultavasti 16. toukokuuta 1688 Terchová, Unkarin kuningaskunta – 17./18. maaliskuuta 1713, Liptovský Mikuláš, Unkarin kuningaskunta) oli slovakialainen maantierosvo. Teloituksensä jälkeen Jánošík sai maineen kansansankarina, joka varasti rikkailta ja antoi köyhille.[1]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jánošík syntyi luultavasti lähellä nykyistä Terchován kaupunkia Pohjois-Slovakiassa. Alue kuului tähän aikaan Unkarin kuningaskuntaan, mutta Jánošík oli melko varmasti slaavi. Hänen nuoruudessaan Unkaria ravistelivat useat kapinat, joissa talonpojilla oli suuri rooli. Kolmikymmenvuotisen sodan runtelemassa Euroopassa tyytymättömyys kartanonherroihin oli suurta, ja maantierosvous oli yleistä köyhtyneen maaseutuväestön keskuudessa. Aikuisena Jánošíkin uskotaan osallistuneen Ferenc II Rákóczin kapinaan Habsburgien hallitsijasukua vastaan. Trenčínin taistelussa 1708 hänet luultavasti vangittiin, ja hän vaihtoi puolta keisarilliseen armeijaan. Toimiessaan vanginvartijana Bytčan linnassa hän tutustui rosvojohtaja Tomáš Uhorčíkiin, jonka joukkoihin hän liittyi asepalveluksesta vapauduttuaan 1711. Hänen ensimmäinen ryöstönsä tapahtui 15. syyskuuta jolloin he ryöstivät rikkaat juutalaiskauppiaat lähellä Vsetíniä. Virallisesti hän littyi rosvojoukkoon 29. syyskuuta vannottuaan uskollisuudenvalan.[1]
Uhorčíkin antoi rosvojoukkonsa komennon Jánošíkille jo ennen talvea 1711, sillä hän halusi mennä naimisiin. Jánošík johti joukkoa lopulta noin kaksi vuotta, kunnes hänet saatiin lopullisesti kiinni maaliskuussa 1713. Vankeudessa häntä yritettiin kiduttamalla saada tunnustamaan alueella kuolleen papin murha. Jánošík kuitenkin kielsi syyllisyytensä, mutta tästä huolimatta tuomittiin kuolemaan 18. maaliskuuta 1713. Kuolemantuomio suoritettiin ujuttamalla suuri rautakoukku Jánošíkin vatsan vasempaan puoleen siten, että sen kärki tuli hänen kylkiluittensa lävitse. Tuskallinen kuolema kesti päiviä.[1]
Jälkimaine
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jánošíkin legenda tunnetaan Slovakian lisäksi erityisesti Puolassa ja Unkarissa, mutta myös Sleesiassa, Määrissä, Böömissä sekä Serbiassa.[1]
Vuonna 2019 järjestetyssä Suurin slovakki-äänestyksessä Jánošík sijoittui kymmenenneksi.
Jánošík populaarikulttuurissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tatra Film Corporationin vuonna 1921 tuottama Jánošík oli ensimmäinen kokopitkä slovakin kielinen elokuva. Jánošíkin hahmo on ollut teosten aiheena myöhemminkin, muun muassa vuoden 1935 sovituksessa, jossa Jánošíkia näytteli Paľo Bielik, sekä 1973 valmistuneessa puolalaisessa tv-sarjassa. Uusin sovitus on puolalais-tšekkiläis-slovakialainen Jánošík – Pravdivá historie vuodelta 2009. Siinä pääroolia näyttelee tšekkinäyttelijä Václav Jiráček.[2][1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Krupka, Jaroslav: O jeho smrti báj nelže: Jánošíka opravdu pověsili na hák. Vše ostatní bylo jinak Deník.cz. 17.3.2023. Viitattu 3.10.2024. (tchèque)
- ↑ ČTK: Herci si při natáčení Jánošíka užili i akční scény Deník.cz. 11.6.2009. Viitattu 3.10.2024. (tchèque)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juraj Jánošík Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
