Juovadelfiini
Juovadelfiini | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Alaluokka: | Theria |
Osaluokka: | Istukkanisäkkäät Eutheria |
Lahko: | Valaat Cetacea |
Alalahko: | Hammasvalaat Odontoceti |
Heimo: | Delfiinit Delphinidae |
Suku: | Valkokuvedelfiinit Lagenorhynchus |
Laji: | obliquidens |
Kaksiosainen nimi | |
Lagenorhynchus obliquidens |
|
Juovadelfiinin levinneisyys |
|
Katso myös | |
Juovadelfiini (Lagenorhynchus obliquidens) on pohjoisella Tyynellämerellä tavattava delfiinilaji. Sitä on aiemmin pidetty geneettisesti samana lajina kuin mustadelfiiniä, mutta nykyinen tieteellinen konsensus on, että ne ovat eri lajeja.
Rakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juovadelfiineissä on kolmea väriä. Leuka, kurkku ja vatsa ovat kermanvalkoisia. Kuono, evät, selkä ja selkäevän etuosa ovat tummanharmaita ja sivuilla on vaaleanharmaita laikkuja. Vaaleanharmaa raita kulkee silmien yläpuolelta selkäevän alle ja taakse, missä se paksunee pyrstöä kohden. Silmiä ympäröi tummanharmaa rengas.
Harmaakuvedelfiinistä juovadelfiinin erottaa helposti siitä, että niiden selkäevän takaosa on täysin selvästi erivärinen kuin etuosa.
Juovadelfiini on keskikokoinen laji. Naarailla on painoa 150 kg ja uroksilla 200 kg. Pituutta on noin kaksi ja puoli metriä, naaraat ovat parikymmentä senttiä uroksia lyhyempiä.
Niillä on keskimäärin kuusikymmentä hammasta.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juovadelfiinit elävät Tyynenmeren pohjoisosissa, parhaiten ne viihtyvät viileillä ja lauhkeilla vesillä.
Käyttäytyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juovadelfiini on erittäin aktiivinen laji, ja ne uskaltautuvat helposti veneidenkin läheisyyteen. Ne elävät laumassa, joka käsittää yleensä 90 yksilöä mutta on myös 300-päisiä ryhmiä.
Naaraat saavuttavat sukukypsyyden 7 vuoden ikäisenä. Tiineysaika on yksi vuosi. Niiden elinikä on reilut 40 vuotta.
Juovadelfiinit sopeutuvat hyvin vankeuteen. Lähes 50 delfiiniä on delfinaarioissa Pohjois-Amerikassa ja Japanissa.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juovadelfiineille maistuu pääasiassa kummeliturska, anjovis, kalmari, silli, lohi ja turska.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pacific White-sided Dolphin and Dusky Dolphin by Koen van Waerebeek and Bernd Wessig Encyclopedia of Marine Mammals pp 859–60 ISBN 0-12-551340-2
- National Audubon Society: Guide to Marine Mammals of the World ISBN 0-375-41141-0
- Encyclopedia of Marine Mammals ISBN 0-12-551340-2
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hammond, P.S., Bearzi, G., Bjørge, A., Forney, K., Karczmarski, L., Kasuya, T., Perrin, W.F., Scott, M.D., Wang, J.Y., Wells, R.S. & Wilson, B.: Lagenorhynchus obliquidens IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 31.7.2014. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laji.fi: Juovadelfiini (Lagenorhynchus obliquidens)
- ITIS: Lagenorhynchus obliquidens (englanniksi)
- University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Lagenorhynchus obliquidens, Pacific white-sided dolphin (englanniksi)
- Food and Agriculture Organization of the United Nations (FAO): Lagenorhynchus obliquidens (englanniksi)