Suuhaara
Suuhaaroja muodostuu jokeen sen laskiessa mereen tai joskus järveen suistona. Suuhaaroja on myös sisämaassa esiintyvissä kuivan maan suistossa, kuten Okavangon suisto, jossa joki ei tavoita merta kuivuudesta johtuvan haihtumisen takia vaan muodostuu sisäinen valuma-alue. Suomessa ainakin Kokemäenjoen suistossa joen suuhaarojen paikallinen nimitys on juopa.
Esimerkkejä suuhaaroista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kokemäenjoki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kokemäenjoen suiston suurimpia suuhaaroja ovat Luotsinmäenjuopa, Raumanjuopa, Huvilajuopa, Lanajuopa, Hevosluodonjuopa, Isojuopa ja Kyläsaarenjuopa Porin edustalla. Kokemäenjoen vanhempia suistovaiheita edustavat muiden muassa Varvourinjuopa ja Kirkkojuopa Porin ja Ulvilan välillä.
Neva
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pietarissa Venäjällä Nevan suuhaaroista suurimmat ovat Suuri Neva, Pieni Neva, Suuri Nevka ja Pieni Nevka, ja pienempiin suuhaaroihin kuuluu muiden muassa Fontanka.