Jumala on kauneus
| Jumala on kauneus | |
|---|---|
| Kirjailija | Paavo Rintala |
| Kieli | suomi |
| Genre | kaunokirjallisuus |
| Kustantaja | Otava |
| Julkaistu | 1959 |
| Sivumäärä | 285 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Jumala on kauneus on Paavo Rintalan romaani, joka ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 1959.[1]
Taiteilijaromaani
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Romaani käsittelee taiteilijaa ja sen esikuvana oli liminkalainen taidemaalari Vilho Lampi (1898–1936), vaikka häntä ei romaanissa mainitakaan nimeltä. Pekka Tarkan mukaan romaanin päähenkilö elää vieraantuneessa tilassa ja on samoin kuin muutkin Rintalan päähenkilöt irronnut alkuperäisistä siteistään. Tarkan mukaan maalari elää vailla ammatillisen perinteen tukea, joutuu levottomaan auktoriteetin etsintään ja lopulta tuhoon.[2] Vaikuttimikseen romaanin kirjoittamiseen Rintala on kertonut sen, että Lammen arvostus oli Limingassa sitä luokkaa, että liminkalaiset käyttivät Lammen maalauksia jopa tikkatauluina ja että hän halusi näyttää oululaisille ja varsinkin tasankoviljelijöille, kuinka upeita maisemia heillä on.[3]
Romaanin vaikutuksesta Lammen hahmon ympärille kasvoi myytti yksinäisyyden valinneesta omalaatuisesta taiteilijasta, jonka uskottiin eläneen eristäytyneenä ympäristössä, jossa häntä ei ymmärretty. Yleisen käsityksen mukaan Lampi "löydettiin" 1950-luvulla järjestettyjen muistonäyttelyjen ja Rintalan romaanin ansiosta, ja hänet nostettiin Suomen 1930-luvun taiteen tärkeimpien tekijöiden joukkoon.[3][4]
Näkemystä romaanin päähenkilön esikuvana olleen Lammen eristäytyneisyydestä on kuitenkin arvosteltu. Rintala kirjoitti kuitenkin romaanin alussa, ettei kirjaa ole tarkoitettu elämäkerraksi eikä edes elämäkertaromaaniksi, vaan se on romaani kauneuden kokemisesta.[5][6]
Elokuva ja näytelmiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hannu Heikinheimo on ohjannut vuonna 1985 romaanin pohjalta Yleisradion Yle TV1:lle saman nimisen televisioelokuvan.[1][7] Televisioelokuvassa Lampea näyttelee Paavo Pentikäinen, Penjamia Oiva Lohtander, Lammen veljeä Aulis Rosendahl, kälyn roolissa on Leena Pesonen, Oulun maisterina Sulevi Peltola ja maisterin vaimona Eeva-Maija Haukinen. Sähisevän miehen roolin näyttelee Hannu Kahakorpi.[8]
Heikinheimon ohjauksen lisäksi romaanin pohjalta on tehty samanniminen dramatisointi, joka sai ensi-illan Kajaanin kaupunginteatterissa 1981 Kaija Viinikaisen ohjaamana, sekä Kristian Smedsin käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä, joka sai ensi-iltansa Teatteri Takomossa Helsingissä 2000 ja Kansallisteatterin suurella näyttämöllä 2008.[9][10][11] Smedsin näytelmä vieraili myös Tampereen Teatterissa maaliskuussa 2011.[12] Smedsin sovitus näytelmäksi on käännetty englanniksi, ranskaksi, saksaksi ja viroksi.[13] Taisto Reimaluodon Rintalan romaaniin perustuva monologi Tässä on elämä nähtiin Kajaanin Runoviikolla vuonna 2001.[14][15]
Sovituksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Televisio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jumala on kauneus, ohjaus: Hannu Heikinheimo, 1985.
- Jumala on kauneus. Paavo Rintalan samannimisestä romaanista televisiolle dramatisoineet Marjatta Lohikoski ja Hannu Heikinheimo. Yleisradio, 1983.
- Jumala on kauneus. Osa 3, Pariisin jälkeen. Paavo Rintalan samannimisestä romaanista televisiolle dramatisoineet Marjatta Lohikoski ja Hannu Heikinheimo. Yleisradio, 1983
Teatteri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jumala on kauneus, ohjaus: Kaija Viinikainen, Kajaanin kaupunginteatteri, 1981.[16]
- Jumala on kauneus, ohjaus: Kristian Smeds, Teatteri Takomo, 2000[16] ja Kansallisteatterin suuri näyttämö, 2008.
- Tässä on elämä, monologi, ohjaus: Taisto Reimaluoto, Kajaanin Runoviikko, 2001[16]
- Jumala on kauneus, dramaturgi Marja Louhija Seinäjoen Kaupunginteatteri 1981[16]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kyrki, Irma: Paavo Rintala, tuotanto Kirjailijat Oulussa. 2002. Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto. Viitattu 9.6.2016.
- ↑ Tarkka, Pekka: Paavo Rintalan saarna ja seurakunta, s. 203, 204. Otava, 1966.
- ↑ a b Mikkola, Kaisu: Nuori Rintala loi Lampi-myytin. Kaleva, 1998, nro 19.7.1998, s. 11.
- ↑ Lampi, Matti: Henkilögalleria KirjastoVirma. Arkistoitu 23.11.2020. Viitattu 9.6.2007.
- ↑ Junttila, Marja: Vilho Lampi 1898–1936. Pohjoinen/Ars Nordica, 1998. ISBN 951-749-312-6
- ↑ Rintala, Paavo: Jumala on kauneus. Otava, 1959.
- ↑ Talonen, Terttu: Sukupolveni unta -käsikirjoituskilpailun palkitut, vieraana ohjaaja Hannu Heikinheimo (s. 1943) vintti.yle.fi. Yle.fi. Viitattu 9.6.2016.
- ↑ Jumala on kauneus (1985) Elonet. Viitattu 18.11.2008.
- ↑ Teatterimuseo, nauhoitearkisto, esitystaltioinnit. Viitattu 26.10.2008. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Sotatantereilta kohti kauneuden valtakuntaa 30.5.2008. Turun Sanomat. Viitattu 9.6.2016.
- ↑ Paavo Rintala, Kristian Smeds: Jumala on kauneus 2008. Kansallisteatteri. Viitattu 18.9.2008. [vanhentunut linkki]
- ↑ Granlund, Antti: Kristian Smeds ja Jumala on kauneus vierailevat Tampereen Teatterissa 28.2.2011. Radio 957. Viitattu 8.3.2011. [vanhentunut linkki]
- ↑ Jumala on kauneus, Näytelmäkulma, viitattu 15.12.2021
- ↑ Haapanen, Irmeli: Vaikuttavia taiteilijakuvia Turun Sanomat. 8.7.2001. Viitattu 20.11.2008. [vanhentunut linkki]
- ↑ Kristian Smeds vaihtaa Linnan Rintalaan, Sotatantereilta kohti kauneuden valtakuntaa 30.5.2008. Turun Sanomat. Viitattu 18.9.2008.
- ↑ a b c d Haku Juamala on kauneus
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Komu, Eija: Armon tyhjiössä: Kristillinen eksistentialismi eräissä Mika Waltarin, Helvi Hämäläisen ja Paavo Rintalan 1950-luvun romaaneissa. (Väitöskirja: Joensuun yliopisto. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 631) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995. ISBN 951-717-889-1