Julmat, vahvat ja röyhkeät
| Julmat, vahvat ja röyhkeät | |
|---|---|
| Emperor of the North | |
 |
|
| Ohjaaja | Robert Aldrich |
| Käsikirjoittaja | Christopher Knopf |
| Tuottaja | Stanley Hough |
| Säveltäjä | Frank De Vol |
| Kuvaaja | Joseph F. Biroc |
| Leikkaaja | Michael Luciano |
| Pääosat |
Lee Marvin Ernest Borgnine Keith Carradine |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | 20th Century Fox |
| Levittäjä | 20th Century Studios |
| Ensi-ilta | 1973 |
| Kesto | 118 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Julmat, vahvat ja röyhkeät (Emperor of the North) on vuonna 1973 valmistunut elokuva jonka pääosissa ovat Lee Marvin, Ernest Borgnine, ja Keith Carradine. Alun perin nimellä Emperor of the North Pole julkaistu elokuva sai uudelleenjulkaisun myötä lyhyemmän nimen Emperor of the North, jolla se myös paremmin tunnetaan.
Elokuva sijoittuu 1930-luvun laman runtelemaan Yhdysvaltoihin, Oregonin osavaltioon. Se perustuu osittain Jack Londonin romaaneihin The Road ja From Coast to Cost with Jack London. Kirjat sijoittuvat 1910-luvulle. Kirjoissa esiintyvä Jack Londonin kulkurinimi Cigaret ja tämän vanhempi seuralainen A n:o 1 ovat mukana elokuvassa, mutta tähän kirjojen ja elokuvan yhtäläisyydet päättyvät: elokuvan Cigaret kuvataan suurisuisena, vähä-älyisenä ja kypsymättömänä hahmona.
Elokuvan alkuperäinen nimi viittaa vanhaan Suuren Laman aikaiseen kulkureiden vitsiin, jonka mukaan kulkureista paras olisi "Pohjoisnavan keisari". Vitsi oli kulkureiden hauska muistutus siitä, että heidän tilassaan oleva Pohjoisnavan keisari hallitsisi vain erämaata.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvassa Ernest Borgnine esittää konduktööriä nimeltä Shack, miestä joka on ottanut henkilökohtaiseksi tehtäväkseen poistaa junastaan pummilla matkustavat kulkurit keinolla millä hyvänsä. Heti elokuvan alussa Shack onnistuu suistamaan pummin junan vaunujen alle.
Toinen pummi, A n:o 1 (Lee Marvin), onnistuu hyppäämään junaan, ja hänen perässään seuraa nuori suurisuinen Cigaret (Keith Carradine). Seuraavalla pysähdyspaikalla A n:o 1 eksyttää Shackin, mutta Cigaret jää tämän haaviin. Cigaret onnistuu kuitenkin pakenemaan hökkelikylään, kun A n:o 1 ilmoittaa rautatieläisille aikovansa olla ensimmäinen pummi joka matkustaa Shackin junassa koko matkan Portlandiin. Toiset pummit ovat sitä mieltä, että ensimmäinen kulkuri joka onnistuu matkustamaan Shackin junassa koko matkan perille saakka, ansaitsee tittelin "Pohjoisnavan keisari". Rautatieläiset jopa lyövät vetoja puolesta ja vastaan, sillä Shack on tunnettu ja vihattu henkilö rautatieläisten keskuudessa. Lennättimen välityksellä tieto vedonlyönnistä leviää nopeasti.
Loppuosa elokuvasta kertoo A n:o 1:n yrityksistä matkustaa pummilla ja välttää kiinnijääminen. A n:o 1:n epäonneksi mukaan tuppautuu myös suurisuinen ääliö Cigaret, josta tämä mieluummin haluaisi eroon. Shack onnistuu heittämään kaksikon junasta, mutta kulkurit rasvaavat kiskot nousussa ja hyppäävät matkustajajunan katolle. Matkustajajuna ohittaa hitaan Shackin tavarajunan, ja Salemissa pummit nousevat ruokavarkauksista aiheutuneiden epäselvyyksien ja kastetilaisuuden jälkeen takaisin Shackin junaan.
Elokuva päättyy tappelukohtaukseen, jossa A n:o 1 voittaa Shackin vastaan ja heittää tämän junasta. Tämän jälkeen A n:o 1 heittää myös suurisuisen ja isottelevan Cigaretin junasta opettaakseen tälle käytöstapoja ja kasvattaakseen tämän mieheksi.
Vastaanotto ja jälkimaine
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Video-oppaassa vuodelta 1994 Bello Romano kutsui elokuvaa tiivistunnelmaiseksi mielten ja lihasten kamppailuksi ja antoi sille neljä tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”erinomainen”. [1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0 (suomeksi)