Jukka Tiensuu
Jukka Santeri Tiensuu (s. 30. elokuuta 1948 Helsinki) on suomalainen säveltäjä, pianisti, cembalisti ja kapellimestari.[1]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tiensuu on opiskellut muun muassa Sibelius-Akatemiassa ja Juilliard Schoolissa. Sibelius-Akatemiassa hän suoritti vuonna 1972 pianodiplomin Merete Söderhjelmin ja sävellysdiplomin Paavo Heinisen johdolla. Hän opiskeli cembalonsoittoa Saksan Freiburgissa, jossa hän suoritti diplomin vuonna 1976.[2]
Tiensuun Umori sai vuoden 2004 Teosto-palkinnon, jonka suuruus on 20 000 euroa. Vuonna 2012 hän sai säveltaiteen valtionpalkinnon ja vuonna 2020 Sibelius-palkinnon.[3] Hänen muita tunnettuja teoksiaan ovat Alma (1995–1998), Tokko (1987) ja Puro (1989).
Tiensuun teoksia ovat kantaesittäneet muun muassa Annikka Konttori-Gustafsson ja Matti Rantanen.
Tiensuu toimi vuosina 1979–1983 Helsinki Biennalen taiteellisena johtajana, ja hän perusti Viitasaarelle Musiikin aika -kesäakatemian ja toimi taiteellisena johtajana vuodet 1981–1987.
Tiensuun puoliso on säveltäjä Anneli Arho.
Sävellyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Orkesteriteoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Largo jousiorkesterille (1971)
- Threnos (1973)
- MXPZL (1977)
- Lume (1991)
- Halo (1994)
- Vento klarinettiorkesterille (1995)
- Alma I: Himo (1995)
- Alma II: Lumo (1996)
- Alma III: Soma (1998)
- Mood (1999)
- Koi (2000)
- Umori big bandille (2004)
- Vie (2007)
- False Memories I–III (2008)
- Ikisyyt kamariorkesterille (2008)
- Sulci jousiorkesterille (2011)
- Ihmix kiinalaiselle orkesterille (2015)
- Sinfoniaviis (2017)
- Innuo barokkiorkesterille (2017)
Konsertoivia teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- M vahvistetulle cembalolle ja kamariorkesterille (1980)
- Puro klarinetille ja orkesterille (1989)
- Plus V harmonikalle ja jousiorkesterille (1994)
- Mind pianolle ja orkesterille (2000)
- Spiriti harmonikalle ja orkesterille (2000–2005)
- Aim kitaralle ja orkesterille (2005)
- Missa klarinetille ja orkesterille (2007)
- Hou viululle ja kamariorkesterille (2012)
- Hehkuu shengille ja kamariyhtyeelle (2014)
- Oire sellolle ja orkesterille (2014)
- Anomal Dances neljäsosasävelaskelharmonikalle ja orkesterille (2015)
- Teoton shengille ja orkesterille (2015)
- Tarinaoopperabaletti sähkösellolle ja yhtyeelle (2016)
- Suuna pasuunalle ja orkesterille (2017)
- Appo nokkahuilulle ja orkesterille (2017)
Kamarimusiikkia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Concerto da camera sellolle ja puhallinkvartetille (1972)
- Ouverture huilulle ja cembalolle (1972)
- Aspro klarinetille, pasuunalle, sellolle ja pianolle (1975)
- Lyric Trio mezzosopraanolle, huilulle ja pianolle (1975)
- Rubato mille tahansa kokoonpanolle (1975)
- Solo pianolle ja elektroniikalle (1976)
- Sinistro harmonikalle ja kitaralle (1977)
- Yang kamariyhtyeelle (1978–1979)
- Le Tombeau de Beethoven oboelle, sellolle, pianolle ja elektroniikalle (1980)
- Passage kamariyhtyeelle ja elektroniikalle (1980)
- /L pianolle nelikätisesti (1981)
- P=Pinocchio? sopraanolle, kamariyhtyeelle ja elektroniikalle (1982)
- Tango lunaire huilulle, klarinetille, viululle, sellolle ja koskettimille (1985)
- , mutta kolmelle harmonikalle (1985/1987)
- Arsenic and Old Lace viritetylle cembalolle ja jousikvartetille (1990)
- Le Tombeau de Mozart klarinetille, viululle ja pianolle (1990)
- Plus I klarinetille ja harmonikalle (1992)
- Plus II klarinetille ja sellolle (1992)
- Plus III sellolle ja harmonikalle (1992)
- Plus IV klarinetille, sellolle ja harmonikalle (1992)
- Musica ambigua barokkiyhtyeille (1996-1998|98)
- Aion kahdelle harmonikalle (1996)
- Beat klarinetille, sellolle ja pianolle (1997)
- nemo kamariyhtyeelle ja elektroniikalle (1997)
- Ember neljäsosasävelaskelhuilulle ja sekstetille (2000)
- Tri kolmelle pianolle (2001)
- Tiet / Lots barokkisoittimille (2003)
- Ote sellolle ja kontrabassolle (2006)
- Tanzikone nokkahuilulle, pasuunalle ja sellolle (2006)
- Rack jousikvartetille (2008)
- Nous klarinetille, jousitriolle ja pianolle (2010)
- Egregore kanteleelle, kitaralle, harmonikalle ja pianolle (2011)
- Kvagmaa viritetylle jousioktetille (2011)
- Armotta viululle, sellolle ja kitaralle (2012)
- Kalaasi huilulle, klarinetille, pasuunalle ja kontrabassolle (2012)
Soolosoitinmusiikkia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Four Etudes huilulle (1974)
- preLUDI, LUDI, postLUDI kitaralle (1974)
- Prélude non-mesuré pianolle (1976)
- Aufschwung harmonikalle (1977)
- Narcissus oboelle ja nauhalle (1979)
- Prélude mesuré cembalolle (1983)
- Fantango kosketinsoittimelle (1984)
- Manaus kanteleelle (1988)
- Grround pianolle (1990)
- oddjob jousisoittimelle ja nauhalle (1995)
- Drang kitaralle (1998)
- Asteletsa fagotille (1999)
- Etudes cembalolle (2000–2001)
- Zolo harmonikalle (2002)
- Blood viola da gamballe (2003)
- Balzo sellolle (2005)
- Erz harmonikalle (2006–2007)
- Bleu-El kontrabassolle (2013)
- Egeiro pianolle vasemmalle kädelle (2013)
Vokaalimusiikkia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tanka laululle ja kamariorkesterille (1973), teksti Saigyo; myöhemmissä vokaaliteoksissa ei varsinaista tekstiä)
- Tokko mieskuorolle ja ääninauhalle (1987)
- Padrigal mieskuorolle (1997)
- Mora tenorille ja barokkiorkesterille (2012)
- Voice Verser sopraanolle ja kamariorkesterille (2012)
Elektronista musiikkia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Prologi (1993)
- Epilogi (1993)
- Logos 1 (1993)
- Logos 2 (1993)
- Sound of Life (radiofonia) (1993)
- Ai (1994)
- Juhlakellot (1997)
- Vis viva (1999)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jukka Tiensuu Discography at Discogs Discogs.com. Viitattu 12.7.2013. (englanniksi)
- ↑ Virtamo, Keijo (toim.): Otavan musiikkitieto (2. painos), s. 438. Helsinki: Otava, 1997.
- ↑ Tiikkaja, Samuli: Maailman suurimpiin kuuluvan musiikkipalkinnon saanut säveltäjä Jukka Tiensuu panostaa teosten laatuun, ei itsensä brändäykseen. Helsingin Sanomat 9.10.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jukka Tiensuu Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen sivuilla.
- Jukka Tiensuu. (Arkistoitu – Internet Archive) Klassinen.fi.
- Jukka Tiensuun henkilökohtainen kotisivu.
- Jukka Tiensuu Ylen Musiikin syntymäpäiväkalenterissa.
- Tiensuu, Jukka hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)