Jukka Louhivuori
Jukka Ilmari Louhivuori (s. 8. kesäkuuta 1954 Helsinki) on ollut Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen professori vuodesta 1998. Aikaisemmin hän toimi Oriveden Opistossa musiikinopettajana ja Jyväskylän yliopistossa lehtorina ja apulaisprofessorina. Vuonna 1982 Louhivuori suoritti nokkahuilun diplomitutkinnon, ja vuonna 1988 hän väitteli filosofian tohtoriksi. Vuosina 1985–1988 hän oli Jyväskylän kesän musiikkijohtaja, ja vuonna 1999 hänestä tuli Pythagoras – Musiikin ja äänentutkimuksen tutkijakoulun vastuullinen johtaja ja vuonna 2009 Musicae Scientiae -lehden päätoimittaja. Louhivuori on osallistunut moniin Suomen akatemian tutkimusprojekteihin. Hän on vaikuttanut myös Jyväskylän kunnallispolitiikassa.[1]. Louhivuori on julkaissut omia musiikkiaiheisia kirjoja[2] ja useita yhteisjulkaisuissa olevia kirjoituksia, joista osan muiden kanssa. Louhivuori on naimisissa, ja hänellä on viisi lasta, kuten jazzrumpali ja -säveltäjä Olavi Louhivuori ja laulaja, pianisti ja kitaristi Eva Louhivuori.[1] Louhivuoren setä oli viulutaiteilija Heikki Louhivuori, ja hänen serkkunsa on rockkitaristi, säveltäjä, sovittaja ja tuottaja Janne Louhivuori.[3]
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hengellisten kansansävelmien muuntuminen, 1982
- Musiikinteorian kuntokoulu (Timo von Creutleinin ja Eeva-Leena Sariolan kanssa), 1982
- Veisuun vaihtoehdot: musiikillinen distribuutio ja kognitiiviset toiminnot (väitöskirja), 1988
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kuka kukin on 2011, s. 554.
- ↑ Julkaisuluettelo Tutka-tietokannasta (Jukka Louhivuori). Jyväskylän yliopisto. Viitattu 19.10.2016.
- ↑ Keijo Virtamo (toim.): Otavan musiikkitieto (2.painos), s. 236. Helsinki: Otava, 1997.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Louhivuoren esittely Jyväskylän yliopiston sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive).
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
