Juhlimaan tulkaa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Näyte
Esittäjänä oopperalaulaja Beniamino Gigli.

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Juhlimaan tulkaa (myös ”Nyt riemuiten tänne”, lat. Adeste Fideles) on monissa maissa tunnettu, alkujaan latinankielinen virsi ja joululaulu.

Laulun alkuperä oli pitkään epäselvä ja latinankielisen sanoituksensa vuoksi sitä arveltiin alkujaan keskiaikaiseksi. Sanoittajaksi väitettiin muun muassa 1200-luvun Italiassa elänyttä pyhää Bonaventuraa, kun taas Englannissa eli pitkään virheellinen käsitys laulun portugalilaisesta alkuperästä. Vuonna 1947 oxfordilainen pastori Maurice Frost päätteli, että laulun on luultavasti sekä säveltänyt että sanoittanut 1740-luvun alussa englantilainen John Francis Wade (n. 1711–1786). Frost löysi laulusta ilmeisesti vuosien 1740 ja 1744 välillä kirjoitetun aiemmin tuntemattoman käsikirjoituksen, jossa ei mainita tekijän nimeä. Lisäksi tunnetaan viisi muuta myöhemmältä ajalta olevaa kopiota, jotka näyttäisivät olevan samalla käsialalla kirjoitettuja ja joissa on kaikissa Waden allekirjoitus. Laulun sanat painettiin ensimmäisen kerran Ranskassa vuonna 1760.[1]

Waden kirjoittamaksi oletettu alkuperäinen versio käsitti vain neljä säkeistöä, mutta laulua on myöhemmin täydennetty. Ranskalainen piispa Étienne Jean François Borderies lisäsi siihen kolme uutta säkeistöä vuonna 1822. Tuntematon, mahdollisesti ranskankielinen sanoittaja lisäsi 1800-luvun puolivälissä vielä kahdeksannen säkeistön. Laulu on sittemmin käännetty ainakin 125 eri kielelle ja on siten maailmanlaajuisesti yksi kaikkein suosituimpia virsiä.[1]

Adeste Fidelesin suomensi ensimmäisenä P. J. Hannikainen. Hänen käännöksensä alkaa sanoilla ”Nyt riemuiten tänne kiiruhusti tulkaa” ja ilmestyi ensi kerran Pieni lauluseppele II -nimisessä laulukokoelmassa vuonna 1892. Nykyisessä Suomen ev. lut. kirkon virsikirjassa laulu on Pekka Kivekkään laatimana uutena suomennoksena virtenä numero 27 nimellä ”Juhlimaan tulkaa toivon täyttymystä”.[2]

Laulu on suomeksi myös Ruotsin kirkon virsikirjassa, numero 122, ”Päivä jo koittaa, rakkauden juhlaan rientäkää, kutsuu nyt Betlehem”. Tässä versiossa on viisi säkeistöä. Suomenkielinen teksti on Pekka Kivekkään ruotsinkielisen tekstin pohjalta vuonna 1998 tekemä uusi käännös.[3]

Alkuperäinen sanoitus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Adeste fideles læti triumphantes,
Venite, venite in Bethlehem.
Natum videte
Regem angelorum:
Venite adoremus (3×)
Dominum.

Deum de Deo, lumen de lumine
Gestant puellæ viscera
Deum verum, genitum non factum.
Venite adoremus (3×)
Dominum.

Cantet nunc io, chorus angelorum;
Cantet nunc aula cælestium,
Gloria, gloria in excelsis Deo,
Venite adoremus (3×)
Dominum.

Ergo qui natus die hodierna.
Jesu, tibi sit gloria,
Patris æterni Verbum caro factum.
Venite adoremus (3×)
Dominum.

  1. a b Adeste, Fideles – Notes on the Hymn (englanniksi) The Hymns and Carols of Christmas. Viitattu 21.11.2015.
  2. Taustakuvaus virrestä Juhlimaan tulkaa (Arkistoitu – Internet Archive) Virsikirja. Viitattu 21.11.2015.
  3. Ruotsin kirkon virsikirja, s. 206–207. Verbum förlag AB, 2003.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]