Juhani Syväoja
Juhani Eerik Syväoja (s. 14. tammikuuta 1951 Laihia) on suomalainen molekyyli- ja solubiologi ja Itä-Suomen yliopiston professori emeritus. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Isonkyrön yhteiskoulun lukiosta (nykyisin Kyrönmaan lukio) vuonna 1970, väitteli filosofian tohtoriksi Oulun yliopistossa vuonna 1987 ja toimi sen jälkeen tutkijana Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä vuosina 1987–1989 ja Oulun yliopistossa vuosina 1989–1999. Vuonna 1999 hänet nimitettiin biokemian apulaiprofessoriksi ja myöhemmin biokemian professoriksi Joensuun yliopistoon. Vuodesta 2011 lähtien hän jatkoi työtään Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa, mistä eläköityi vuonna 2016. Syväoja on toiminut Suomen Akatemian vanhempana tutkijana vuosina 1994-1995 ja vuonna 1998 sekä Itä-Suomen yliopiston biologian laitoksen johtajana vuonna 2010.
Työuran loppupuolella ja eläkeläisenä hän on toiminut aktiivisesti luontovalokuvaajana kuvaten erityisesti Tornionlaaksoa ja Länsi-Lapin tunturialuetta.
Tutkimustyö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Syväoja on tutkinut ihmisen genomin DNA:n monistumista ja siihen tulevien vaurioiden luonnostaan tapahtuvaa korjausta. Hänen uransa merkittävimmät tutkimukset ovat kohdistuneet solujen jakautumisen yhteydessä tapahtuvan DNA:n kopioitumiseen l. replikaatioon osallistuvien DNA-polymeraasien tunnistamiseen ja työnjakoon sekä solujen puolustautumiseen DNA:ta vaurioittavia tekijöitä vastaan.
Luontovalokuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Syväoja on järjestänyt lukuisia valokuvanäyttelyitä Tornionlaakson ja Länsi-Lapin tuntureiden luonnosta. Hän on ollut useita kertoja mukana finaalivaiheessa vuosittain järjestettävässä Vuoden Luontokuva -kilpailussa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit, Finlands professorer 1640 – 2007, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8. s.714.
