Juha Joenväärä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Juha Joenväärä
Henkilötiedot
Syntynyt22. elokuuta 1974
Oulu
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Pelipaikka vasen laitahyökkääjä
Maila vasen
Pituus 178 cm
Paino 82 kg
Pelinumero 20 (Kärpät)
Pelaajaura
Pääsarjaura 1993–2004
Seurat Kärpät (I-div, II-div, SML)
Kiekko-Espoo (SML)
Djurgårdens (SWE)
SG Corsina (ITA)

Juha Joenväärä (s. 22. elokuuta 1974 Oulu) on entinen suomalainen jääkiekkoilija, taloustieteilijä ja professori. Hänen kasvattajaseuransa oli Oulun Kärpät.[1] Joenväärä on pelannut SM-liigassa neljä kautta, kaksi sekä Kiekko-Espoossa että Oulun Kärpissä.[2]

I-divisioona ja nuorten pääsarja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joenväärä pelasi ensimmäisen ottelunsa aikuisten tasolla kaudella 1993–1994, kun hän edusti Kärppiä I-divisioonassa. Joenväärä pelasi kauden kuitenkin pääasiassa A-nuorten joukkueessa. Ensimmäisen täyden kautensa Joenväärä pelasi aikuisten tasolla kaudella 1995–1996, jolloin I-divisioonassa Joenväärä teki 54 pistettä.[2]Joenväärä oli runkosarjassa Kärppien paras pistemies.[3]

Hyvän divisioonakauden jälkeen Joenväärä nousi SM-liigaan, uutena seurana oli kaudella 1996–1997 Kiekko-Espoo. Joenväärä pelasi Kiekko-Espoossa myös kaudella 1997–1998, ja kahden kauden aikana pisteitä kertyi SM-liigassa 52.[2] Kaudella 1996–97 Joenväärä oli tulokkaiden pistepörssin kolmas, edellään vain HIFK:n Olli Jokinen sekä SaiPan Joel Salonen.[4] Kaudella 1997–98 Joenväärä oli Kiekko-Espoon viidenneksi tehokkain pistemies.[5]Joukkueena Kiekko-Espoo ei kuitenkaan menestynyt: 1996–97 Kiekko-Espoo oli runkosarjan kuudes, mutta pudotuspeleissä HPK oli parempi jo neljännesfinaaleissa. Joenväärä teki tehot 1+0. Kaudella 97–98 Kiekko-Espoo oli vasta kahdeksas, mutta voitti Turun Palloseuran voitoin 1–3 neljännesfinaaleissa. Välierissä HIFK oli parempi voitoin 3–0, ja pronssiottelussa Jokerit voitti Kiekko-Espoon 8–0.[6] Joenväärä jäi tehoitta pudotuspeleissä.[2]

Paluu Kärppiin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kahden SM-liigakauden jälkeen Joenväärä palasi Kärppiin, joka edelleen pelasi I-divisioonassa. Kaudella 1998–1999 päävalmentajana toimi Juhani Tamminen, ja Kärpät teki uuden piste-ennätyksen divisioonan runkosarjassa. Kärpät oli hallinnut runkosarjaa suvereenisti, eikä ollut hävinnyt kertaakaa kotiottelussa. Pudotuspeleissä turkulainen TuTo voitti kuitenkin Kärpät voitoin 2–3. Kyseisellä kaudella Joenväärä teki 52 pistettä[2].[3]

Kauden 1999–2000 päätteeksi Kärpät nousi liigaa, ja Joenväärä teki runkosarjassa 55 pistettä. Molemmilla divisioona kausilla Kärpissä Joenväärä oli varsin tehoton pudotuspeleissä: 98–99 tehopisteitä tuli kaksi, 1999–2000 pisteitä kertyi kolme.[2]

SM-liigan jälkeen ja uran lopetus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi 2000–2001 oli Joenväärän kolmas SM-liigassa[2], ja hän oli Kärppien sisäisen pistepörssin seitsemäs, ja tehopörssissä neljäs tuloksella +3.[7] Seuraava kausi, 2001–2002, oli Joenväärän viimeinen SM-liigassa. Joenväärä kärsi loukkaantumisista, ja pelasi vain 33 ottelua. Vaikka Joenväärällä ja Kärpillä oli sopimus vielä kaudesta 2002–2003, siirtyi Joenväärä kyseiseksi kaudeksi Ruotsin Elitserieniin Djurgårdensin joukkueeseen.[1] Djurgårdensissa pisteitä ei kuitenkaan tullut kuin 17, ja Joenväärä siirtyi seuraavaksi kaudeksi Italian Serie A:han, Sportivi Ghiaccio Cortinan joukkueeseen. Joenväärä lopetti uransa kyseisellä kaudella.[2]

Jatko-opiskelijana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauppatieteiden maisteri Juha Joenväärä väitteli 25. syyskuuta 2010 Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnassa tohtoriksi aiheesta Essays on hedge fund performance and risk (Esseitä hedgerahastojen tuotoista ja riskeistä).[8] Vuonna 2012 Joenväärälle myönnettiin OP:n tutkimussäätiön väitöskirjapalkinto, 10 000 euroa.[9] Vuonna 2017 hän toimi Suomen Akatemiassa tutkijatohtorina[10] ja vuonna 2023 Aalto-yliopiston professorina.[11]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulussa asuva Joenväärä on naimisissa, ja hänellä on yksi tytär. Helmikuussa 2023 hänellä todettiin non-Hodgkin-lymfooma.[11]

  1. a b Juha Joenväärä Djurgårdeniin jatkoaika.com. 19.9.2002. Jatkoaika ry. Viitattu 19.12.2009.
  2. a b c d e f g h Juha Joenväärä – player profile and career stats eurohockey.net. European Hockey.Net. Viitattu 19.12.2009. (englanniksi)
  3. a b Kulju, Mika: ”Aurinkokuningas ja TuTo-katastrofi”, Kärpät – Pohjoisen kiekkoihme, s. 100. Avanti Broadcasting, 2003. ISBN 952-5517-00-4
  4. Tulokkaiden pistepörssi 1996–97 sm-liiga.fi. SM-liiga Oy. Viitattu 19.12.2009.[vanhentunut linkki]
  5. Pistepörssi: Blues 1997–98 sm-liiga.fi. SM-liiga Oy. Viitattu 19.12.2009.
  6. Heimo, Jussi et. al.: ”Suomen mestaruuskilpailut 1976–2009”, Jääkiekkokirja 2009–2010, s. 170. Tampere: Egmont Kustannus Oy Ab, 2009. ISBN 978-952-233-182-3
  7. Kulju, Mika: ”Sakari Palsolan makein maali”, Kärpät – Pohjoisen kiekkoihme, s. 134. Avanti Broadcasting, 2003. ISBN 952-5517-00-4
  8. http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/vaitos10/joenvaara.html[vanhentunut linkki]
  9. http://www.oulu.fi/ajankohtaista/uutiset/2012A/Joenvaara.html[vanhentunut linkki]
  10. Salomaa, Tomi: Tiesitkö? Entisestä SM-liigatähdestä tuli talousalan guru ja tutkijatohtori Iltalehti. 4.1.2017. Viitattu 4.1.2017.
  11. a b Wilenius, Teemu: Juha Joen­vää­rän tilanne näytti huo­nol­ta ennen kuin hän pääsi OYSin ko­keel­li­siin syö­pä­hoi­toi­hin – Kärp­pien lii­ga­nou­sun avain­pe­laa­ja toivoo pää­se­vän­sä kotiin jouluna Kaleva. 14.12.2023. Oulu: Kaleva365 Oy. Viitattu 15.12.2023.