Juha Hemánus
Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Juha-Petri Hemánus[1] (s. 26. maaliskuuta 1962 Espoo[2]) on suomalainen luova johtaja, joka on taustaltaan teatteri- ja oopperaohjaaja sekä digilaitteiden käyttökokemuksen muotoilija ja strategi.
Aiemmin myös valtiotieteitä opiskellut Hemánus on valmistunut ohjaajaksi Teatterikorkeakoulusta.[3] Hän on ohjannut yhteensä yli 40 näytelmää, oopperaa, ulkoilmaesitystä, visualisoituja ja dramatisoituja konserttia, lyhytelokuvaa ja tv-oopperaa.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oopperaohjaajana Hemánus debytoi vuonna 1991 Helsinki Biennalessa Ligetin pienoisoopperoilla Aventures ja Nouvelles Aventures sekä Maxwell-Daviesin teoksella Eight Songs for a Mad King.[4] Suomen Kansallisoopperassa hän debytoi vuonna 1992 Stravinskyn oopperalla Satakieli. Hemánus on ohjannut Helsingissä, Tampereella, Lahdessa, Turussa, Porissa, Oulussa, Savonlinnassa, Porvoossa sekä ulkomailla Tukholmassa, Lontoossa, Pariisissa, Wienissä, Los Angelesissa, Tulsassa, Malmössä ja Innsbruckissa.
Hänen merkittävimpiä oopperaohjauksiaan ovat Madama Butterfly (1995) Malmössä, Wagnerin Tannhäuser (1996–1998, 2006) ja Merikannon Juha (2002–2003) Savonlinnan Oopperajuhlilla, Bachin Johannes-passio (2002), Musorgskin Hovanštšina (2002, 2004–2005) ja Weberin Paholaisen palkka-ampuja (2008) Suomen Kansallisoopperassa Helsingissä, Mozartin Taikahuilu (2003) Lontoon Royal College of Musicissa ja Puccinin Edgar (2008) Wienin Opernwerkstatt-ryhmälle.
Hemánuksen sovittamaa, visualisoimaa ja ohjaamaa näyttämöoratoriota Le Martyre de St. Sébastien (musiikki Claude Debussy, Gabriele D'Annunzion näytelmään) on esitetty Esa-Pekka Salosen johdolla Helsingissä, Tukholmassa, Lontoossa, Pariisissa ja Los Angelesissa vuosina 1995–1999. Ibsenin-Griegin Peer Gyntia esitti Los Angelesin filharmonikot Hemánuksen sovituksena niin ikään Esa-Pekka Salosen johdolla Los Angelesin Music Centerissä vuonna 1993.
Tv-oopperaohjauksestaan Angelika (ensiesitys Yle TV1 6.12.1993, sävellys Jukka Linkola) Hemánus palkittiin Pariisin Opera Screen -kilpailussa (1993) ja Cannesissa MIDEM-musiikkimessuilla (1994). Weberin Paholaisen palkka-ampuja valmistui Hemánuksen ohjauksessa ensimmäisen kerran ensi-iltaan Nilsiän Opera Cava -festivaalilla vuonna 2006. Juha-oopperan taltioi ja esitti Yle TV1 ja se esitettiin myös Arte-kanavalla eri puolilla Eurooppaa vuonna 2002.
Puheteatterissa Hemánuksen tärkeimpiin ohjauksiin kuuluvat Williamsin Lasinen eläintarha Lahden kaupunginteatterissa (1991), Siltasen Kohtaaminen älykkään naisen kanssa Helsingin Kaupunginteatterissa (1996), Vozhnesenskajan Naisten Decamerone Oulun kaupunginteatterissa (1998), Fossen Lapsi Turun kaupunginteatterissa (1998) sekä Otonkosken kirjoittama, Jeesuksen viimeisten päivien kärsimyshistoriaa kuvaava Via Crucis Helsingissä pääsiäisulkoilmaesityksenä (1998–2001).
Hemánuksen yhdessa Leif Segerstamin kanssa Nokian Connect to Art -projektille luomat mobiilitaideteokset Hi-ho!, Violinito ja Scaling ovat olleet esillä Shanghain Nykytaiteen museossa (2006), Singaporen taidemuseossa (2006) sekä Baltimoren Nykytaiteen museossa Yhdysvalloissa (2007).
Vuosina 2009–2011 Hemánus työskenteli älypuhelinten viihdekäyttökokemuksen päätutkijana Nokia Research Centerissa Los Angelesissa Yhdysvalloissa. Vuonna 2014 Juha Hemánus ohjasi Lloyd Webberin ja Ricen rock-oopperan Jesus Christ Superstar Åbo Svenska Teaterille, vuonna 2015 sovittamansa esityksen Ibsenin-Griegin teoksista Peer Gynt Lontoon Royal Festival Hallissa Esa-Pekka Salosen johtaman Philharmonia Orchestran kanssa.
Hemánus asui vuodesta 2009 Yhdysvalloissa. Vuosina 2018–2020 Hemánus johti Tampereen Euroopan kulttuuripääkaupunkihakuhanketta.[2]
Juha Hemánuksen isä oli professori Pertti Hemánus.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Seppälä, Riitta & Tainio, Ilona (toim.): Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993, s. 156. Helsinki: Tammi, 1993. ISBN 951-31-0236-X
- ↑ a b Römpötti, Harri: 60-vuotias: Turkka, Nokia ja vihersiirtymä ovat olleet keskeiset iskusanat Juha Hemánuksen uralla – ”Minulla on eetos ajaa muutosta” Helsingin Sanomat. 22.3.2022. Sanoma Oy. Viitattu 29.9.2024.
- ↑ Millä kulttuurilla Tampere aikoo kulttuuripääkaupungiksi? – ”Ratikka synnyttää kulttuuria Tampereelle” Tamperelainen. 2019. Viitattu 9.2.2021.
- ↑ Hannu-Ilari Lampila: Inhimillisen kommunikaation patologiaa Juha Hemánus ohjasi György Ligetin mimodraamat suomalaisen sketsiviihteen tapaan Helsingin Sanomat. 1991. Viitattu 9.2.2021.