Jugoslavian parlamentti

Jugoslavian parlamentti oli Jugoslavian edustuslaitos. Jugoslaviana tunnettu valtio sijaitsi Balkanilla vuosina 1918-2003, joten maan parlamentilla voidaan tarkoittaa Jugoslavian kuningaskunnan kansalliskokousta (1920-1945), Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan liittoparlamenttia (1945-1990) tai Jugoslavian liittotasavallan eli ns. tynkä-Jugoslavian liittoparlamenttia, joka vuonna 2003 muuttui Serbia-Montenegron valtioliiton parlamentiksi. Parlamentti kokoontui vuosina 1936-2003 Belgradissa Nikola Pašićin aukiolla sijaitsevassa rakennuksessa, jossa nykyään kokoontuu Serbian kansalliskokous.

Kuningaskunta

Jugoslavia perustettiin Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskuntana vuonna 1918. Maan viralliseksi Jugoslavia tuli vuonna 1929. Maan ensimmäinen parlamentti oli väliaikainen kansallinen edustuslaitos (serbokroaatiksi Privremeno narodno predstavništvo), joka kokoontui ensi kerran 1. maaliskuuta 1919. Sen muodostivat Serbian kuningaskunnan kansalliskokous ja Sloveenien, kroaattien ja serbien valtion kansallisneuvosto. Sen laatiman vaalilain perusteella järjestettiin 28. marraskuuta 1920 uuden kuningaskunnan ensimmäiset vaalit, joissa valittiin uuden perustuslakia säätävän kokouksen kokoonpano. Tämä perustuslakia säätävä kokous hyväksyi Vinovdanin eli Pyhän Vituksen päivän perustuslain 28. kesäkuuta 1921. Serbien, kroaattien ja sloveenien eli lyhyesti Jugoslavian kuningaskunnan ensimmäisen perustuslain mukaan maan parlamentti oli kansalliskokous (serbokroaatiksi Narodna skupština).

Vuonna 1929 Jugoslavian kuningas Aleksanteri I otti vallan ja aloitti Tammikuun 6. päivän diktatuurin (Šestojanuarska diktatura). Perustuslaillisen monarkian palauttanut perustuslaki astui voimaan 1931, jolloin myös kansalliskokous kokoontui uudelleen. Jugoslavian viimeiset monipuoluevaalit järjestettiin 11. joulukuuta 1938.

Jugoslavian kansallinen antifasistinen vapautusneuvosto

Akselivallat miehittävät ja jakoivat Jugoslavian kuningaskunnan alueen kesällä 1941. Jugoslavian hallitus ja kuningasperhe lähtivät maanpakoon Lontooseen. Marraskuussa 1942 Josip Broz Titon johtamat kommunistipartisaanit perustivat poliittiseksi organisaatiokseen Jugoslavian kansallisen antifasistisen vapautusneuvoston (Antifašističko vijeće/veće narodnog oslobođenja Jugoslavije, AVNOJ).

Sosialistinen Jugoslavia

Vuoden 1944 Tito–Šubašićin sopimuksissa (Visin sopimus) kommunisteja edustajat Tito ja pakolaishallituksen pääministeri Ivan Šubašić sopivat väliaikaisen kansalliskokouksen perustamisesta. Tämä muodostettiin yhdistämällä AVNOJ ja joitain kymmeniä kansanedustajia viimeisestä vuoden 1938 parlamentista. Kun Titon johtamat kommunistit olivat varmistaneet vallan käsiinsä, järjestettiin 11. marraskuuta 1945 vaalit, joissa oli mahdollista äänestää Titon kommunistien johtamaa kansanrintamaa tai oppositiota. Virallisesti kommunistijohtoinen kansanrintama voitti vaalit 90,5 prosentin ääniosuudella. Uusi kansalliskokous lakkautti monarkian ja perusti Jugoslavian federatiivisen kansantasavallan, jonka perustuslaki tuli voimaan 1946.

Sosialistisen Jugoslavian kansalliskokous jakautui kahteen kamariin liittoneuvostoon ja kansojen neuvostoon. Vuonna 1953 parlamentin nimeksi tuli kansan liittoparlamentti, joka jaettiin liittoneuvostoon ja tuottajien neuvostoon. Vuosina 1953-1967 kansojen neuvosto oli osa liittoneuvostoa. Vuonna 1963 uuden perustuslain myötä liittoparlamentti jaettiin viiteen kamariin: liittoneuvostoon, talousneuvostoon, koulutus- ja kulttuurineuvostoon, sosiaali- ja terveysneuvostoon ja organisatoris-poliittiseen neuvostoon. Vuonna 1967 kansojen neuvosto palautettiin, liittoneuvosto lakkautettiin 1968 ja organisatoris-poliittisesta neuvostosta tehtiin sosiaalipoliittinen neuvosto. Jugoslavian parlamentti oli maailman ainoa viisikamarinen (ja myöhemmin kuusikamarinen) edustuslaitos. Vuonna 1974 uuden perustuslain Jugoslavian SLT:n parlamentti jaettiin uudestaan kahteen kamariin: liittoneuvostoon sekä tasavaltojen ja alueiden neuvostoon.

Vuoteen 1990 asti Jugoslavian kansalaisilla oli mahdollisuus joko äänestää kommunistien listaa tai sitä vastaan. Parlamentissa ja kaikissa sen kamareissa valta oli Jugoslavian kommunistien liitolla (SKJ) (vuoteen 1952 asti Jugoslavian kommunistinen puolue (KPJ)) ja sen jäsentasavaltoja johtaville jäsenpuolueille. Jugoslavian kommunistinen puolue lakkautettiin 22. tammikuuta 1990 kasvaneiden etnisten jänniteiden myötä. Vuonna 1990 järjestettiin kaikissa Jugoslavian jäsentasavalloissa vaalit, mutta varsinaista liittoparlamentin vaaleja ei enää järjestetty, joten Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan viimeiset parlamenttivaalit järjestettiin vuonna 1989.

Tynkä-Jugoslavia

Serbian ja Montenegron muodostaman "kolmannen Jugoslavian" eli Jugoslavian liittotasavallan perustuslaki hyväksyttiin 27. huhtikuuta 1992. Jugoslavian liittotasavallan ensimmäiset parlamenttivaalit järjestettiin 31. toukokuuta 1992. Helmikuussa 2003 Jugoslavian liittotasavallan parlamentti muuttui Serbia-Montenegron valtioliitoksi ja sen parlamentiksi.