Jugorock
Jugorock tarkoittaa entisen Jugoslavian (serbokroaatiksi SFR Jugoslavija) alueella kukoistanutta pop- ja rock-musiikkikulttuuria, jonka perintö vaikuttaa edelleen entisten osatasavaltojen Serbian, Kroatian, Montenegron, Slovenian, Bosnia-Hertsegovinan ja Makedonian sekä autonomisten Kosovon ja Vojvodinan alueilla. Jugorock oli osa Jugoslavian kansainvälisestikin laajasti tunnettua musiikkikulttuuria, jonka nousu alkoi 1950- ja 1960-luvuilla. Petar Janjatovićin toimittama YU Rock enciklopedija laskee jugorockin alkuvuodeksi vuoden 1960.[1][2] Ljubodrag Dimićin väitöskirja sijoittaa alun jo vuoteen 1956.[3] Vuodesta 1961 alkaen Jugoslavia osallistui ensimmäisenä ja ainoana sosialistisena maana Eurovision laulukilpailuun, jonka se myös voitti vuonna 1989. Jugoslavian hallinto suhtautui myönteisesti musiikkikulttuurin kehittämiseen ja tukemiseen. Musiikki toimi keskeisenä yleisjugoslavialaisen identiteetin ja yhtenäiskulttuurin luojana, minkä takia se on myös nykyään oleellinen osa jugonostalgiaa. 1960-luvulta alkaen alettiin järjestää useita musiikkifestivaaleja eri puolilla maata, kuten Opatijassa, Splitissä, Belgradissa, Skopjessa, Sarajevossa ja Štipissä.
Jugorock käsitteenä kattaa ainoastaan sosialistisen Jugoslavian ajan eli vuosiin 1991-1992 asti. Jugoslavian liittotasavallan eli ns. tynkä-Jugoslavian aikaa ei yleensä tähän lasketa. Jugorockin synonyyminä käytetään myös nimitystä YU Rock. Vuonna 1984 Bob Geldofin järjestämän Live Aid-tapahtuman Jugoslavian-osuuden nimikin oli YU Rock Missija. Tätä Belgradin Punaisen tähden stadionilla järjestettyä suurkonserttia pidetään yhtenä jugorockin kohokohtana.
Jugorockin julkaisuyhtiöt olivat Jugoton (Zagreb), PGP-RTB (Belgrad), Suzy (Zagreb), ZKP RTLJ (Ljubljana), Diskoton (Sarajevo) ja Jugodisk (Belgrad). Tärkeimmät keskuspaikat olivat Belgrad, Zagreb, Sarajevo, mutta myös Ljubljana ja Skopje. Erityisesti Sarajevo on tunnettu omasta koulukunnastaan, jonka keskeisiä yhtyeitä ja -hahmoja olivat Bijelo Dugme, Indexi ja Dino Merlin. Jugorock oli pääasiassa serbokroatiankielistä: jekaavin (Zagreb, Sarajevo) tai ekaavin (Belgrad) standardeilla sanoitettua. Serbokroatian ylivalta suosi Belgrad-Zagreb-Sarajevo-akselia, mutta serbokroatiankielinen musiikki oli suosittua myös muilla Jugoslavian alueilla. Esimerkiksi jugorockin suurnimi Đorđe Balašević oli kotoisin Vojvodinasta.
Yhtyeitä ja artisteja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bijelo Dugme (Belgrad)
- Prljavo Kažaliste (Zagreb)
- Riblja čorba (Belgrad)
- Ekatarina Velika (Belgrad)
- Parni Valjak (Zagreb)
- Kerber (Niš)
- Dino Merlin (Sarajevo)
- Bajaga (Belgrad)
- YU Grupa (Belgrad)
- Đorđe Balašević (Novi Sad)
- Električni orgazam (Belgrad)
- Film (Zagreb)
- Crvena jabuka (Sarejevo/Zagreb)
- Pomaranča (Ljubljana)
- Folk Jazik (Skopje)
- Zana (syntyjään Kosovon albaani; Belgrad)