Juangit
Juangit | ||||
---|---|---|---|---|
Väkiluku | 47 095 (2011) | |||
Merkittävät asuinalueet
|
||||
Kielet | juang | |||
Uskonnot | hindulaisuus, sarnalaisuus |
Juangit ovat austroaasialaista kieltä puhuva etninen ryhmä, joka elää pääasiassa Intian Odishan osavaltion Keonjharin piirikunnan Gonsaikan kukkuloilla. Eräät heistä ovat kuitenkin muuttaneet ympäröiville tasankoalueille Odishan Dhenkanalin piirikuntaan 1800-luvun lopulla tapahtuneen Bhuiyanin kapinan seurauksena. Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan kansan väkiluku oli noin 50 000. Juangin kieli kuuluu austroaasialaisten kielten mundaryhmään, ja Intian hallitus luokittelee heidät luetelluksi heimoksi (Scheduled Tribe).
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juangien mukaan heillä ei ole sellaisia perinteitä, jotka yhdistäisivät heidät mihinkään muuhun etniseen ryhmään, ja he ovat hylänneet yhteydet hoihin ja santaleihin pitäen itseään todellisena alkuperäiskansana. Heidän perinteensä mukaan heimo syntyi maasta Gonasikan kukkuloilla lähellä Keonjharia, Baitarani-joen lähteellä. Alkujaan he olivat metsästäjä-keräilijöitä tai viljelivät maata vain satunnaisesti. Ravinnon he saivat tappamastaan riistasta tai käärmeistä ja hyönteisistä.
Juangit joutuivat luopumaan perinteisistä tavoistaan sen jälkeen, kun britit olivat julistaneet metsät omaisuudekseen. Tämän jälkeen he joutuivat etsimään vaihtoehtoisia elinkeinoja. Heistä tuli taitavia korinpunojia, millä oli kysyntää läheisissä kastikylissä. Juangit vaihtoivat korinsa suolaan, öljyyn, ruokaan ja rahaan.
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juangien perinteisissä majoissa oli varsin matalat oviaukot. Sisustus jaettiin kahteen osastoon: ensimmäisessä asuivat yhdessä perheen isä ja naiset, toista käytettiin varastona. Pojilla oli erillinen maja (Majang) kylän porteilla. Se toimi samalla vierastalona ja yleisenä kokoustilana, jossa kylän soittimia pidettiin. Juangien perinteiset kansantanssit matkivat usein lintuja ja muita eläimiä.
Aiemmin juangit tunnettiin myös nimellä Patuas, kirjaimellisesti "lehtiinpukeutujat". Perinteisesti naiset ovat käyttäneet lehtivyötä, kun taas miehet ovat pukeutuneet pieneen lannevaatteeseen. Juangit uskovat, että ensimmäisen kerron Gonasikan kukkuloilla ilmestynyt joenjumalatar olisi käskenyt heidän pukeutua lehtiin uhkaamalla, että he kuolevat, jos he koskaan luopuvat tavasta. Aseinaan juangit ovat käyttäneet jousia ja nuolia sekä narusta valmistettuja linkoja.
Juangien perinteiseen uskontoon kuuluu usko metsänhenkiin. He uhrasivat lintuja auringolle ollessaan vaikeuksissa ja maalle saadakseen runsaamman sadon. Moniavioisuus oli harvinaista, mutta mahdollista. He polttivat kuolleensa ja sirottelivat tuhkat virtaan.