Juana de la Concepción

Juana de la Concepción oli guatemalalainen nunna, joka oli maalliselta nimeltään Juana de la Maldonado y Paz. Hän antoi nunnalupauksensa vuonna 1619 ja eli kuolemaansa saakka vuoteen 1666 Concepciónin luostarissa Santiago de los Caballeros de Guatemalassa, joka nykyisin tunnetaan Antigua Guatemalana. Kansa kertoi legendoja Sor Juana de la Concepciónista jo hänen elinaikanaan. Sor Juana de la Concepciónin mainetta loistavana muusikkona, runoilijana ja henkevänä keskustelijana, on ryhdytty nostamaan meksikolaisen runoilevan nunnan Sor Juana Inés de la Cruzin rinnalle.

Mainintoja kirjallisuudesta

Runoilevasta ja tiedoiltaan hyvin monipuolisesta Juana de la Concepciónesta on mainintoja J. Eric Thompsonin toimittamassa vuonna 1958 ilmestyneessä teoksessa Thomas Gage´s Travels in the New World.

Guatemalassa 1600-luvun alkupuoliskolla vaikuttaneen englantilaisen dominikaanin Thomas Gage (dominikaani)n antamia tietoja täydentämään ilmestyi vuonna 1958 guatemalalaisen Mariano López Mayoricalin kirjoittama teos Investigaciónes historicas, joka on melko kattava tutkielma Juana de la Concepciónin elämänvaiheista. López Mayoricalilla lienee ollut pontimenaan vuonna 1949 Meksikossa ilmestynyt teos Sor Juana de Maldonado y Paz, tekijänään Ernesto Chinchilla Aguilar. Maya-tutkija J. Eric Thompson oli tietoinen Ernesto Chinchillan kirjoittamasta teoksesta, jonka kirjoittaja ylistää Thomas Gagea Sor Juana de la Concepciónin löytäjänä, ja lausuu mielipiteensä Gagesta varsin ylistävään sävyyn:

”Thomas Gage (dominikaani) nauttii suurempaa arvonantoa meksikolaisten historioitsijoiden kuin guatemalalaisten keskuudessa. Hänelle vuodatetaan mainesanoja yllättävien kannanottojensa ja syvällisen Amerikan asioiden tuntemuksensa vuoksi. Nyt on hetki raottaa verhoa, joka on pitänyt meidät sokeina tälle sympaattiselle englantilaiselle ja estänyt meitä näkemästä hänet sen kunnioituksen valossa, jonka hänen mainiot ja opettavaiset kertomuksensa ansaitsevat... Selvittääksemme mahdollisuuksien rajoissa Sor Juana de Maldonadon legendaa, on Gagen teos alistettava perusteellisen tutkimuksen alaiseksi ja selvitettävä alusta lähtien nunnaan liittyvät epäselvyydet...Viimeksi mainitun ollessa kyseessä, ei meillä ole riittävää perustetta sille, että Gage olisi valehdellut Sor Juanasta, vaan paremminkin kallistua uskomaan Gagen meille hänestä kertoman olevan kiistatonta totuutta, kuten kaikki muukin hänen kertomansa.”

Thomas Gage kertoo Sor Juanan luostarielämästä

Dominikaani Thomas Gage antaa seikkaperäisen kuvauksen Santiago de Guatemalassa (Antiguassa) sijainneen oman dominikaaniluostarinsa elämästä. Dominikaaniluostarin välittömässä läheisyydessä sijaitsi Concepciónin nunnaluostari, jossa Juana de Maldonado y Paz aloitti noviisina ja lopetti abbedissana.

”Tuossa luostarissa asui Doña Juana de Maldonado, tuomari Juan Maldonado de Pazin tytär, jonka kanssa piispa niin usein keskusteli. Sor Juana oli hyvin vaalea ja kaunis, eikä kovin paljon yli kahdenkymmenen. Rakkaus sokaisi piispan niin, että tämä minun aikanani toimi parhaansa mukaan tehdäkseen Sor Juanasta superioran ja abbedissan vanhempien nunnien ohi, mikä synnytti kapinamieltä ja hämminkiä tuossa luostarissa. Koko kaupungissa tämä oli suuren hälyn aihe, joka sai monet rikkaat kauppiaat ja herrasmiehet ryntäämään luostarille paljastetuin miekoin, uhaten murtautua luostariin, puolustaakseen tyttäriään piispan ajamaa voimakasta, Doña Juana de Maldonadon puolesta toimivaa ryhmää vastaan. Näin olisi tapahtunut, ellei presidentti Don Juan de Guzmán olisi lähettänyt nuoren nunnan isän, Juan Maldonado de Pazin, puhumaan tyttärelleen, saadakseen tämän perumaan kunnianhimoiset aikeensa tulla abbedissaksi liian nuorena. Tällä tavoin riita lopulta päättyi ja piispalle jäi vain häpeä...

Tämä Doña Juana de Maldonado oli luostarinsa ja koko kaupungin todellinen ihme kauniin äänensä ja musikaalisten taitojensa vuoksi, ja käytökseltään ja sivistykseltään hän ei hävinnyt kenellekään kaukaa hakemallakaan. Hän oli älykäs, hyvä keskustelija, mutta ennen kaikkea Calliope, tai Muusa, joka sai aikaiseksi nerokkaita ja nopeita runosäkeitä, joiden piispa oli sanonut niin suuresti liikuttaneen häntä miellyttävällä tavalla heidän keskustelujensa aikana. puutarhakäytävineen ja palkkaamaan puolen tusinaa mustia palvelijattaria (todellisuudessa piispa oli jakanut omaisuutensa köyhille).

Kuninkaan määräys Sor Juanan elinkorosta

Vuoden 1636 aikoihin Sor Juanan isä, Juan de Maldonado toimi Meksikon Audiensian tuomarina. Korkeapalkkaisesta virasta huolimatta tuomarin lähipiirillä oli taloudellisia vaikeuksia. Vuoden 1636 tammikuussa kuningas antoi määräyksen huolehtia tuomarin nunnatyttären elinkorosta:

”Guatemalan Kuninkaallisen Audiensian Presidentti, henkilö, tai henkilöt, joilla on vastuullaan siellä oleva hallinto, saavat täten tiedoksi, että lisensiaatti Juan de Maldonado de Paz, joka tällä hetkellä on Meksikon Kuninkaallisen Audiensiani Tuomarina, on saattanut tietooni asian, joka koskee hänen Guatemalassa Meidän Señoramme Concepciónin luostarissa nunnana olevaa tytärtään Äiti Juana de la Concepciónia. Don Diego de Acuña, ollessaan tuon Audiensiani Presidenttinä, antoi Ciudad Real de Chiapasista kotoisin olevalle kapteeni Jerónimo Alfonso de Pradolle encomiendan intiaaneineen sillä ehdolla, että tämä huolehtisi viidensadan tostonin vuotuisesta elinkorosta kyseiselle Äiti Juana de la Concepciónille. Ottaen huomioon palvelut, jotka hän on minulle tehnyt toimiessaan kyseisessä Audiensian Tuomarin virassa ja muissa tehtävissä, ja ottaen huomioon köyhyyden, joka häntä on kohdannut, ei hän ole voinut maksaa tyttärensä nunnalupauksen jälkeen tämän osuutta luostarille, samoin kuin ei muitakaan maksuja tyttärensä puolesta, ei kynttilöitä, eikä sakastimaksuja, joita varten kyseinen Presidentti tarkoitti elinkoron maksettavaksi. Koska olen pyytänyt kyseisen encomiendan asioista selvityksen ja saanut tietooni, että kapteeni Jerónimo Alfonso de Prado ei ole tuossa ominaisuudessaan huolehtinut kyseisen elinkoron maksamisesta, näen armollisesti oikeaksi antaa kyseisen encomiendan kapteeni Juan García de Navialle kahden sukupolven ajaksi.”

Samalla kuningas määrää maksettavaksi matkakulut Juan de Maldonadolle, ja hänen tyttärelleen korvausta tämän menettämästä suojelusta.

Sor Juana ja hänen isänsä joutuvat tekemisiin inkvisition kanssa

Juana de Maldonado, samoin kuin hänen isänsä joutuivat tekemisiin inkvisition kanssa. Tytär oli ollut mallina taidemaalarille, tämän maalatessa muotokuvaa Santa Luciasta. Isä Maldonadon paha teko oli se, että hän oli Guatemalan Audiensian tuomarina toimiessaan säilyttänyt tuon audiensian toimitiloissa Isä Antonio de Remesalin teoksen Historia de Chiapas y Guatemala käsikirjoitusta, josta inkvisitio oli kiinnostunut. Tässä tapauksessa inkvisitio ei onnistunut hankkeissaan.

Remesalin teos on merkittävä tiedonlähde. Teoksesta selviää, että Remesal kuului niihin, joita encomiendojen olemassaolo ei miellyttänyt. Hänen mielestään intiaanit ovat järjellä varustettuja ihmisiä, joten heitä ei tulisi kohdella eläiminä;

”Tämä pirullinen ajatus sai alkunsa Hispaniolan saarella ja oli suurimpana syynä alkuperäisten asukkaiden tuhoon. Ja koska kaikki, jotka saapuivat tänne Intian uuteen maailmaan, tulivat tuon saaren kautta, oli se samaa kuin astua sillä hetkellä Saatanan kouluun ja käydä läpi helvetin opit. Erikoisen paljon niitä toivat Meksikoon tullessaan ja tänne kylvääkseen sotilaat, jotka olivat mukana löytöretkillä ja valloituksissa niin, että meidän provinssimme Guatemala sai siitä pahan tartunnan.” Musta Legenda.

Mariano López Majorical, jolla oman väittämänsä mukaan on hallussaan runsaasti on Sor Juana de la Concepciónia koskevaa aineistoa, on sisällyttänyt teokseensa Investigaciónes historicas, joitakin runoja, joiden hän uskoo olevan Sor Juanan käsialaa:

»Itämaan tietäjille

Taivasten kauppiaat
etsivät helmeä.
Vaikka sillä ei ole hintaa
pannaan se myyntiin.

Kohden kiitoksen merta
askel vie.
Suojaisaan satamaan
hänen rakkautensa tahtoo.

Maitse purjehtien
saapuvat Tietäjät.
Tietä pohjoiseen
näyttää eräs tähti.

Soutakaa merimiehet
ja purjeet ylös.
Vihreitä aaltoja

ovat myös metsät.»

Lähteet

• Riva Palacio, Vicente; México a través de los siglos 5.osa. sivu 86. ISBN 968-33-0148-7.
• López Mayorical, Mariano; Investigaciónes historicas. Guatemala 1958.
• Thompson, J. Eric; Thomas Gage´s Travels in the New World. University of Oklahoma Press 1985.