Junkers Ju 87

Junkers Ju 87 G-2 ”Kanonenvogel” panssarintorjuntamalli.

Italian Regia Aeronautican Ju 87 1940/42

Junkers Ju 87 G-2

Junkers Ju 87 eli Stuka (saks. Sturzkampfflugzeug) oli Saksan ilmavoimien kuuluisin syöksypommittaja toisessa maailmansodassa.

Jyrkästi taivutetut siivet ja kiinteät laskutelineet antoivat koneelle helposti tunnistettavan ulkonäön. Stuka tuli palveluskäyttöön 1937, ja sitä käytti taistelutoiminnassa ensimmäistä kertaa saksalainen Legion Condor helmikuussa 1937 Espanjan sisällissodassa. Sitä käytettiin myös toisen maailmansodan ensimmäisessä sotatoimessa Wieluńin pommituksessa aamulla 1. syyskuuta 1939, kun Saksa aloitti Puolan offensiivin. Ju 87 oli vankka, tarkka ja tehokas syöksypommittaja, mutta siitä tuli toisen maailmansodan edetessä liian hidas ilman hävittäjäsuojaa toimivaksi pommi- tai maataistelukoneeksi.

Lento- ja erityisominaisuudet

Stukalla oli monia ominaisuuksia, jotka vasta myöhemmin tulivat muihin lentokoneisiin. Näitä olivat muun muassa automaattinen oikaisu pommitussyöksyn jälkeen. Se oli tarpeen, koska lentäjät menettivät usein tajuntansa pommitussyöksystä oikaisun aiheuttamien suurten g-voimien vuoksi. Stukalle ominainen voimakas ulvova ääni syöksyssä johtui laskutelineisiin asennetuista sireeneistä, ”Jerikon pasuunoista”, joiden tehtävänä oli aiheuttaa pelkoa vihollisen maajoukoissa. Sireenit kytkeytyivät automaattisesti päälle, kun lentäjä käynnisti syöksyä hidastavat lentojarrut, jotka sijaitsivat siipien alla.

Vastoin yleistä luuloa Stuka ei ollut vaikeasti ohjattava tai kömpelö. Brittiläinen koelentäjä Erich Brown totesi:

»Vaikka se näytti jokseenkin kömpelöltä, voi sillä lentää kaikki normaalit taitolentoliikkeet. Se on oikein helppo ja miellyttävä lennettävä. Varmaan sen siivekeohjaus ei tuottanut tulokseksi ripeää väistöä ja vaikka korkeusohjain oli jokseenkin kevyt, oli kone yksinkertaisesti liian vakaa pituusakselinsa suhteen ollakseen ketterä.»

Käyttö sodassa

Ju 87 D-5 Immolan lentokentällä kesäkuussa 1944.

Hitautensa vuoksi Ju 87 oli hyvin haavoittuva vihollishävittäjiä kohdatessaan, ja sodan edetessä se alkoi tarvita saattosuojakseen hävittäjiä. Kuitenkin Ju 87 on yksi niitä harvoja sotilaslentokoneita, jotka Euroopan sotanäyttämöillä säilyivät operatiivisissa taistelutehtävissä sodan alusta loppuun. Saksalaisisista Stuka-lentäjistä muutama saavutti hävittäjä-ässän arvonimeen vaadittavat viisi vihollislentokoneen pudotusta.

Ju 87 D-5 Immolan lentokentällä kesäkuussa 1944.

Saksalaiset siirsivät Ju 87:n käytön painopisteen taistelun Britanniasta aiheuttamien kovien konetappioiden jälkeen Pohjois-Afrikkaan ja itärintamalle. Ju 87:n rynnäkkökykyä kasvatettiin varustamalla kone siiven alle sijoitettavilla 37 mm tykeillä. Näin aseistettuna Ju 87 kykeni tehokkaaseen panssarintorjunta- ja rynnäkkötoimintaan ja pysyi pelättynä maataistelukoneena. Kuuluisin Stuka-lentäjistä on eversti Hans-Ulrich Rudel, joka itärintamalla tuhosi pääosin Stukalla 519 panssarivaunua.

Suomessa Ju 87:ää käytti muun muassa saksalainen lento-osasto Kuhlmey kesän 1944 ratkaisutaisteluissa. Tuolloin sen suojana käytettiin Focke-Wulf Fw 190 -hävittäjiä. Lapin sodassa Kemiin sijoitettu Stuka-laivue hyökkäsi kahdesti Tornion maihinnousua suorittaneita suomalaislaivoja vastaan 3. ja 4. lokakuuta 1944 aiheuttaen raskaita tappioita, kunnes laivat saivat suojakseen Brewster B-239 -hävittäjiä.

Ju 87:ää valmistettiin eri versioina yli 5 700 kappaletta.

Tekniset tiedot

	Ju 87A-1	Ju 87B-2	Ju 87D-1	Ju 87G-1
rooli	syöksypommittaja	syöksypommittaja	syöksypommittaja	panssarintorjunta
pituus	10,8 m	11,1 m	11,1 m	11,1 m
kärkiväli	13,8 m	13,8 m	13,8 m	13,8 m
korkeus	3,90 m	3,77 m	3,77 m	3,77 m
siipipinta-ala	31,90 m2	31,90 m2	31,90 m2	31,90 m2
tyhjäpaino	2 273 kg	2 760 kg	2 810 kg	3 600 kg
suurin paino	3 324 kg	4 400 kg	5 720 kg	5 100 kg
moottori	Junkers Jumo 210D	Junkers Jumo 211Da	Junkers Jumo 211J	Junkers Jumo 211J
teho (hv)	720 hv	1 200 hv	1 420 hv	1 420 hv
teho (kW)	530 kW	883 kW	1 044 kW	1 044 kW
suurin nopeus	320 km/h	350 km/h	354 km/h	344 km/h
syöksynopeus	550 km/h	600 km/h	600 km/h
pommitus­lentomatka	995 km	800 km	1 165 km	1 000 km
suurin korkeus	9 430 m	8 100 m	9 000 m	7 500 m
nousunopeus		3 000 m 8,8 minuutissa	3 000 m 14 minuutissa	3 000 m 13,6 minuutissa
aseistus	1×7,92 mm MG 17	2×7,92 mm MG 17	2×7,92 mm MG 17	2×37 mm BK 37 2×7,92 mm MG 17
taka-aseistus	1×7,92 mm MG 15	1×7,92 mm MG 15	2×7,92 mm MG 81Z	2×7,92 mm MG 81Z
pommikuorma	500 kg	1 000 kg	1 800 kg	–

Lähteet

• Valtonen, Hannu: Lento-osasto Kuhlmey: Saksan Luftwaffe Suomen tukena kesällä 1944. Tikkakoski: Keski-Suomen ilmailumuseo, 1991. ISBN 951-95688-1-6