Jousilieskapuu
| Jousilieskapuu | |
|---|---|
 Jousilieskapuu Argentiinassa. |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset Eudicots |
| Kladi: | Asteridit |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: | Bignoniakasvit Bignoniaceae |
| Tribus: | Tecomeae |
| Suku: | Lieskapuut Handroanthus |
| Laji: | impetiginosus |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
| Katso myös | |
Jousilieskapuu[4][5] eli jousisoihtupuu[3] (Handroanthus impetiginosus, syn. Tabebuia impetiginosa) on bignoniakasvien (Bignoniaceae) heimoon ja lieskapuiden (Handroanthus) sukuun kuuluva puolittain ainavihanta kasvilaji.
Jousilieskapuu on Paraguayn kansallispuu.[6]
Tuntomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Avoimilla alueilla jousilieskapuu on tavallisesti 8–12 metrin korkuinen, mutta on tiheissä metsissä korkeampi kuin 20–35 metriä. Rungon halkaisija voi olla 60–80 senttimetriä.[7] Kukinnot ovat väriltään vaaleanpunaisia ja niiden "nielu" on valkoinen keltaisilla raidoilla. Jousilieskapuu kukkii suurissa kimpuissa keväällä juuri ennen uuden lehvistön puhkeamista. Nuoret yksilöt eivät välttämättä aina kuki.[8]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jousilieskapuuta tavataan Pohjois-Amerikassa Meksikon pohjois- ja eteläosissa. Etelä-Amerikassa se on levinnyt Costa Ricaan, El Salvadoriin, Guatemalaan, Hondurasiin, Nicaraguaan, Panamaan, Ranskan Guyanaan, Surinameen, Venezuelaan, Brasiliaan, Kolumbiaan, Peruun, Argentiinaan ja Paraguayhyn.[9] Jousilieskapuu kasvaa tavallisesti trooppisissa elinympäristöissä suurissa korkeuksissa, mutta sopii myös hyvin subtropiikkiin. Se suosii hyvin kuivaa, hedelmällistä maaperää ja täyttä auringonpaistetta.[7] Jousilieskapuu voi kestää jopa lähes 7 celsiusasteen pakkasta, mutta ei kuitenkaan pakkasia pidemmällä aikavälillä.[6] Etenkin Brasiliassa lajin raskasta, kovaa puuainesta käytetään veistämiseen ja rakentamiseen niin paljon, että kasvin populaatiot ovat heikentyneet merkittävästi.[1]
Käyttö ja terveysvaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etelä-Amerikan alkuperäiskansat ovat käyttäneet puuta jo pitkään lääkkeenä, ja se on nykyisin suosittu luontaistuote.[7] Sen kuorissa on lapacholia, joka torjuu grampositiivisia ja gramnegatiivisilta bakteereja, joiden lisääntymisen valmiste estää tukahduttamalla käymisprosessin.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Hills, R.: Handroanthus impetiginosus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.2.2023. (englanniksi)
- ↑ Govaerts, R. et al.: Handroanthus impetiginosus (Mart. ex DC.) Mattos Plants of the World Online. 2022. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 26.11.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Tabebuia impetiginosa Finto.fi. Viitattu 20.1.2020.
- ↑ Räty, Ella: Viljelykasvien nimistö, s. 71. Helsinki: Puutarhaliitto, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7
- ↑ Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Handroanthus impetiginosus Finto. Viitattu 26.11.2022.
- ↑ a b Maier, Casandra: What Is a Lapacho Tree? San Francisco Chronicle. Viitattu 19.1.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Handroanthus impetiginosus (Mart. ex DC.) Mattos Bignoniaceae Useful Tropical Plants. Viitattu 19.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Handroanthus impetiginosus - Lavender Trumpet Tree San Marcos Growers Wholesale Nursery. Viitattu 19.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Taxon: Handroanthus impetiginosus (Mart. ex DC.) Mattos U.S. National Plant Germplasm System. Viitattu 19.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Pau D´Arco (Lapacho, Tabebuia impetiginosa) suojaa viruksilta! Ecosh Life. Viitattu 19.1.2020.[vanhentunut linkki]