Jousikvartetto nro 13 (Beethoven)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jousikvartetto nro 13 B-duuri opus 130 on Ludwig van Beethovenin jousikvartetto, joka valmistui marraskuussa 1825.[1] Kvarteton numero perustuu julkaisujärjestykseen, todellisuudessa teos on säveltämisjärjestyksessä Beethovenin neljästoista jousikvartetto. Kvartetto on viimeinen kolmesta venäläisen mesenaatin Nikolai Golitsynin Beethovenilta tilaamista kvartetoista. Kvarteton kantaesitti Schuppanzigh-kvartetti 21. maaliskuuta 1826 ja se julkaistiin 1827. Kvartetossa on poikkeuksellisesti kuusi osaa.

Teos sai välittömästi hyvän vastaanoton. Kantaesityksessä yleisö piti erityisesti osista Cavatina ja Alla danza tedesca ja toinen ja neljäs osa pyydettiin toistamaan.[1] Teoksen viimeisenä osana oli laaja Große Fuge (Suuri fuuga), jota pidettiin kuitenkin liian rajuna ja sopimattomana teoksen päätteeksi.[2] Beethoven sävelsi syys–marraskuussa 1826 uuden, paljon lyhyemmän ja kevyemmän finaalin, jota pidetään Beethovenin viimeisenä valmistuneena sävellyksenä. Kvarteton ensimmäinen esitys uuden finaalin kanssa tapahtui 1827 vasta Beethovenin kuoleman jälkeen.

Alkuperäinen finaali julkaistiin erillisenä teoksena Große Fuge opus 133. Kvartettoa esitetään toisinaan alkuperäisessä muodossa finaalina Große Fuge.

  1. Adagio ma non troppo - Allegro
  2. Presto
  3. Andante con moto, ma non troppo
  4. Alla danza tedesca. Allegro assai
  5. Cavatina. Adagio molto espressivo - attacca
  6. Finale. Allegro

Alkuperäinen finaali:

6. Große Fuge op. 133
  1. a b Transcending to beyond ludwig0van0beethoven.tripod.com. Viitattu 17.11.2010.
  2. Kamarimusiikkia (pdf) Malmikuu. Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 17.11.2010.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]