Joululimppu
Joululimppu on suomalaiseen ja ruotsalaiseen jouluruokaperinteeseen kuuluva leipä. Yleensä se leivotaan rukiista, vehnästä ja maltaista tai vierteestä ja maustetaan muun muassa fenkolilla ja pomeranssilla. Ruotsissa se tunnetaan vierreleipänä (ruots. vörtbröd).[1][2]
Suomi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alun perin joululimpun tapaista leipää leivottiin satokauden päätteeksi vietettyyn kekrijuhlaan. Leipään on suhtauduttu suomalaisessa kulttuurissa kunnioituksella, ja myös joululeipää säilytettiin joulunpyhien ajan kunniapaikalla keskellä ruokapöytää. Joululimppu oli tapana koristella isolla ristillä, joka tehtiin aitanavaimilla tai veitsellä viiltämällä. Leivistä saatettiin rakentaa myös iso keko, jonka päälle asetettiin palava kynttilä.[1]
Tärkein joululeipä oli varikoislimppu, nykyisen setsuurin edeltäjä. Se leivottiin rukiista ja ohrasta ja makeutettiin maltailla sekä siirapilla tai sokerilla. Mausteina käytettiin fenkolia ja pomeranssia.[1]
Joululeivän leipomiseen liittyi aikaisemmin monia uskomuksia. Otettaessa leipä uunista saatettiin sen tilalle heittää halko, jotta taloon ei olisi tullut köyhyyttä. Viljapeltoon viittasivat myös tuvan koristelussa käytetyt jouluoljet ja himmelit, joiden avulla haluttiin turvata ruissato. Tulevan vuoden satoa yritettiin ennustaa heittämällä olkia kattoon.[1]
Yleisesti ottaen joululeipä voi olla hyvin erilaista eri puolella Suomea. Esimerkiksi Hämeessä se on hyvin mausteista, kun taas Kainuussa ei leivässä käytetä mielellään mausteita. Länsirannikolla joululimppu on puolestaan vaalea ja makea. Etelä-Karjalassa joulupöydässä on yleensä tarjolla karjalaista rieskaa, piirakoita ja ruislimppua. Myös saaristolaisleipää saatetaan syödä jouluna.[1]
Ruotsi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsalaiseen jouluperinteeseen kuuluu vierreleipä, vörtbröd, joka valmistetaan rukiista, vehnästä ja olutvierteestä ja maustetaan pomeranssilla, aniksella, neilikalla, inkiväärillä ja fenkolilla. Siihen saatetaan laittaa myös kardemummaa tai kanelia, Etelä-Ruotsissa rusinoitakin. Vierreleipää on syöty Ruotsissa ja joillakin Suomen alueilla 1600-luvulta lähtien. Leipää tehtiin vanhastaan paitsi jouluksi myös pääsiäiseksi ja sadonkorjuujuhlaan, kun oluenpanon yhteydessä syntyi vierrettä. Nykyään leipää myydään vuosittain yli 3 miljoonaa limppua, joista valtaosa jouluna.[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Suomalainen joululeipä 21.12.2020. Leipätiedotus ry. Viitattu 16.11.2022.
- ↑ a b Till jul väljer vi klassiska brödsmaker 11.12.2014. Brödinstitutet. Arkistoitu 18.5.2022. Viitattu 17.11.2022. (ruotsiksi)