Joshua Frenchin ja Tjostolv Molandin tapaus
Joshua French (s. 7. huhtikuuta 1982[1]) ja Tjostolv Moland (28. helmikuuta 1981[2] – 18. elokuuta 2013), entiset Norjan asevoimien upseerit[3], tuomittiin vuonna 2009 Kongossa kuolemaan muun muassa murhasta ja vakoilusta Norjan hyväksi. Tapaus ja sitä seurannut oikeudenkäynti herättivät laajaa huomiota Norjassa ja Kongossa ja aiheuttivat maiden välille diplomaattisen kiistan.[4][5]
Murha, oikeudenkäynti ja tuomio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Frenchin ja Molandin autonkuljettajana toiminut 47-vuotias kongolainen Abedi Kasongo ammuttiin autoonsa 5. toukokuuta 2009 lähellä Ugandan rajaa.[6] French otettiin kiinni epäiltynä kolme päivää myöhemmin ja Moland kaksi päivää myöhemmin.[6]
Tapausta puitiin sotilasoikeudessa Kisanganissa, koska Frenchiltä ja Molandilta löytyi Norjan armeijan henkilökortit.[7] Syytettyjen väitettiin olevan Norjan armeijan laskuun toimivia palkkasotureita. French ja Moland kiistivät väitteen ja kertoivat olevansa seikkailuyrittäjiä ja olevansa suunnittelemassa seikkailutapahtumaa rikkaille turisteille Kongossa.[8] He kiistivät myös surmanneensa Kasongon ja väittivät, että teon teki aseistautunut rikollisjoukko.[7] Syyttäjän raskauttavimmat todisteet murhasyytteen tueksi olivat silminnäkijälausunnot ja valokuva, jossa Moland pyyhkii verta auton etupenkiltä.[4]
Sotilastuomioistuin katsoi 8. syyskuuta 2009 antamassaan tuomiossa Frenchin ja Molandin syyllistyneen murhaan, murhan yritykseen, vakoiluun Norjan hyväksi, aseelliseen ryöstöön ja luvattomaan aseiden hallussapitoon.[7] Oikeus langetti molemmille kuolemantuomion. Lisäksi oikeus määräsi tuomitut maksamaan Kasongon leskelle noin kymmenen miljoonaa euroa ja Norjan valtion maksamaan dollareissa laskettuna noin 60 miljoonaa (oikeus laski korvaussumman siten, että yksi kongolainen saisi symbolisesti yhden Yhdysvaltain dollarin).[7] Norjan valtio kiisti tuomittujen toimineen valtion laskuun.[7] French ja Moland väittivät Kongon kiristävän Norjalta rahaa pitämällä heitä panttivankeina.[8]
Lokakuussa 2009 paikallinen lääkäri kertoi Molandin tunnustaneen murhan. Oikeudelle lääkäri kertoi Molandin olevan henkisesti huonossa kunnossa ja tarvitsevan lääkärin hoitoa. Lisäksi Moland halusi lääkärin mukaan pyytää anteeksi surmatun perheeltä. Oikeudessa esitettiin kuitenkin myöhemmin toisenlainen lausunto, jonka mukaan Moland ei ollut psyykkisesti sairas, vaan kärsi ainoastaan malariasta.[9]
Valitustuomioistuin vahvisti tuomiot joulukuussa 2009. Tuomioistuin katsoi Molandin tunnustaneen teon ja Frenchin avustaneen surmanteossa. Lisäksi oikeus katsoi, että Moland on tunnustanut kaksikon vakoilleen Norjan hyväksi.[3]
Huhtikuussa 2010 tuomioistuin kumosi kuolemantuomiot ja määräsi syytetyille uuden oikeudenkäynnin.[10] Sotilastuomioistuin päätyi 10. kesäkuuta 2010 langettamaan toistamiseen molemmille kuolemantuomion murhasta ja vakoilusta.[5]
Kesäkuun loppupuolella 2010 Frenchin ja Molandin kerrottiin anovan armoa Kongon presidentiltä Joseph Kabilalta.[11] Tuomitut anoivat, että heidät vapautettaisiin rangaistuksesta kokonaan tai kuolemantuomiot muunnettaisiin Norjassa kärsittäväksi vankeudeksi.[12] Kongossa ei ole pantu yhtään kuolemantuomiota täytäntöön vuoden 2001 jälkeen[12], vaan tapana on ollut toimia niin, että kuolemaan tuomitut lähettävät presidentille armonanomuksen, johon presidentti puolestaan jättää vastaamatta. Teloitusta ei voida toteuttaa ennen vastausta, joten tuomitut saavat istua vankilassa.[13]
Elokuussa 2011 vankilapappi kertoi uutistoimisto AP:lle, että French ja Moland olivat yrittäneet paeta vankilasta selliinsä kaivetun tunnelin kautta, joka johti vankilan apteekkiin. Vankitoveri kuitenkin paljasti heidät.[14]
Molandin kuolema ja Frenchin vapautuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tjostolv Moland kuoli vankisellissään sunnuntaiaamuna 18. elokuuta 2013. Hän oli sairastellut useaan otteeseen neljän vuoden vankeutensa aikana, muun muassa malarian.[15] Moland oli kuollessaan 32-vuotias.[16]
Aluksi Frenchiä epäiltiin Molandin surmaamisesta, mutta elokuun 2013 loppupuolella Kongon poliisi sai norjalaisten ja kongolaisten patologien tekemän ruumiinavausraportin, jonka mukaan Moland oli tehnyt itsemurhan.[17] Kuitenkin yllättäen joulukuussa 2013 Kongon sotilasviranomaiset nostivat Frenchiä vastaan syytteen Molandin taposta.[16]
Oikeudenkäynti asiasta aloitettiin tammikuussa 2014.[18] Saman vuoden helmikuussa oikeus tuomitsi Frenchin elinkautiseen vankeuteen.[19]
Helmikuussa 2017 Kongon oikeusministeri Alexis Thambwe Mwamba ilmoitti, että French armahdetaan "huomaavaisuudesta hänen äitiään kohtaan". Frenchin äiti oli muuttanut Kinshasaan ja huolehtinut siellä pojastaan, joka sairasteli paljon vankeutensa aikana. Toukokuussa 2017 French siirrettiin Norjaan.[20][21]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Torgeir P. Krokfjord, Tore Bergsaker & Patrice Citera: Joshua French er dømt til livsvarig fengsel 19.2.2014. Dagbladet. Viitattu 18.9.2016. (norjaksi)
- ↑ Anders Holth Johansen & Sindre Granly Meldalen: Ankesaken mot Moland utsatt i en uke til 22.10.2009. Dagbladet. Viitattu 18.9.2016. (norjaksi)
- ↑ a b https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000000191928.html 3.12.2009. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 13.5.2014. Viitattu 10.12.2012.
- ↑ a b Norjalaismiehet tuomittiin kuolemaan murhasta ja vakoilusta Kongossa 8.9.2009. Helsingin Sanomat. Arkistoitu Viitattu 10.12.2012.
- ↑ a b Norjalaismiehille kuolemantuomio toistamiseen Kongossa 10.6.2010. Helsingin Sanomat. Arkistoitu Viitattu 10.12.2012.
- ↑ a b Tehtävä Kongossa 13.12.2009. Helsingin Sanomat. Arkistoitu Viitattu 10.12.2012.
- ↑ a b c d e Kahdelle norjalaiselle kuolemantuomio Kongossa 8.9.2009. MTV3. Viitattu 10.12.2012.
- ↑ a b Norjalaiset seikkailuyrittäjät tuomittiin Kongossa 8.9.2009. Yle. Viitattu 10.12.2012.
- ↑ Tunnustiko norjalainen palkkasoturi murhan Kongossa? 22.10.2009. Ilta-Sanomat. Viitattu 10.12.2012.
- ↑ Norjalaisten kuolemantuomio kumottiin Kongossa 22.4.2010. MTV3. Viitattu 10.12.2012.
- ↑ Kongossa kuolemaantuomitut norjalaiset anovat armoa 24.6.2010. Helsingin Sanomat. Arkistoitu Viitattu 10.12.2012.
- ↑ a b Kuolemaan tuomitut norjalaiset anovat armoa Afrikassa 24.6.2010. Yle. Viitattu 10.12.2012.
- ↑ Kuolemantuomio mursi norjalaismiehet 8.9.2009. Helsingin Sanomat. Arkistoitu Viitattu 10.12.2012.
- ↑ Kuolemaantuomitut norjalaiset yrittivät paeta vankilasta Kongossa 26.8.2011. Helsingin Sanomat. Arkistoitu Viitattu 10.12.2012.
- ↑ John Hultgren ja Åshild Eidem: Tjostolv Moland er død Aftenposten.no. 18.8.2013. Aftenposten. Arkistoitu Viitattu 18.8.2013. (norjaksi)
- ↑ a b Norjalaismiestä syytetään vankitoverinsa taposta Kongossa 10.12.2013. Ilta-Sanomat. Viitattu 10.12.2013.
- ↑ Ryland, Julie: Congo: Prisoner took his own life 29.8.2013. Norway Post. Arkistoitu Viitattu 10.12.2013. (englanniksi)
- ↑ Norjalaisen ex-palkkasoturin oikeudenkäynti alkoi Kongossa 11.1.2014. Iltalehti. Viitattu 11.1.2014.
- ↑ Joshua French gets life for killing Tjostolv Moland in Congo BBC. 19.2.2014. Viitattu 12.5.2014. (englanniksi)
- ↑ Burtsov, Petri: Kongon demokraattisessa tasavallassa kuolemaantuomittu norjalaismies pääsemässä vapaaksi 27.2.2017. Yle. Viitattu 24.6.2017.
- ↑ Norwegian-British man freed from Congo prison after two alleged murders Guardian. 17.5.2017. Viitattu 24.6.2017. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- French: – Nærmest et folkekrav at jeg skulle fortelle min historie (norjaksi)
[ French: – Nearly a demand-by-the-population (of Norway), that I were to tell my story ]. 2019-02-15. NRK (englanniksi) - Lindmo]. 2019-02-15. NRK (norjaksi)
- Han fikk French hjem: Ikke med i filmen. Arild Øyen satte pensjonisttilværelsen på vent for å løse Kongo-saken. I filmen om saken fremstilles norske myndigheter på en måte han beskriver som «fjernt fra virkeligheten». 1.11.2018 Verdens Gang (norjaksi)
- Joshua French på scenen med Kongo-saken for første gang 15.10.2018 Dagsavisen (norjaksi)
- Tvilsomme sannheter 4.10.2018 Aftenposten (norjaksi)
Kirjallisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nikolaj Frobenius. «Fakta og fiksjon: Frobenius problematiserer voldens tiltrekningskraft i sin Kongo-roman. Mørke greiner.». Klassekampen Bokmagasinet. 2018-12-08. S. 11