Josef Sudek
Josef Sudek (17. maaliskuuta 1896 Kolín, Böömi –15. syyskuuta 1976 Praha) oli tšekkiläinen valokuvaaja, joka luetaan yhdeksi valokuvataiteen suurimmista nimistä.[1] Hänet tunnetaan erityisesti Prahaa esittävistä valokuvistaan ja hiljaisista, meditatiivisista asetelmistaan.[2]
Vuonna 1896 Böömissä syntynyt Sudek aikoi nuoruudessaan ryhtyä kirjansitojaksi, mutta menetti oikean kätensä ensimmäisen maailmansodan taistelussa Italian-rintamalla 1916 ja teki valokuvausharrastuksestaan itselleen uuden ammatin. Hän kuvasi aluksi muita toipilaita prahalaisessa sotilassairaalassa ja opiskeli pari vuotta prahalaisen valokuvaajan Jaromir Funken johdolla. Sudek löysi vähitellen oman tyylinsä kuvatessaan arkipäiväisistä esineistä tekemiään asetelmia, usein studionsa sateista ikkunaa vasten: vesilaseja, kananmunia, rypistynyttä paperia. Studio oli itse asiassa vain pieni mökki, jonka hän jakoi sisarensa kanssa. Sudek kierteli suuren kameransa ja jalustansa kanssa ympäri Prahaa tallentaen maisemia ja katunäkymiä, joissa vain harvoin näkyi ihmisiä. Hän tuli jotenkuten toimeen sotainvalidieläkkeellään, mutta teki 1930-luvulla myös mainoskuvauksia.[3]
Puuttuvasta oikeasta kädestään huolimatta Sudek käytti aina suuria kameroita, joiden käsittelemiseen hän tarvitsi apulaisia. 1940-luvulta lähtien hän käytti 30 × 40 cm negatiivikoon kameraa ja teki suurennosten sijasta kuvistaan vain samankokoisia pinnakkaisvedoksia. 1950-luvulla hän hankki myös panoraamakameran, jolla hän kuvasi sekä vaaka- että pystysuuntaisia panoraamakuvia.[3]
Sudek oli elinaikanaan länsimaissa miltei tuntematon, ja hänet ”löydettiin” vasta vähän ennen kuolemaansa, kun George Eastman -museo New Yorkin Rochesterissa järjesti hänen valokuvistaan näyttelyn vuonna 1974. Samana vuonna New Yorkissa toiminut Light Gallery järjesti Sudek-näyttelyn. Sudekin 80-vuotispäivän 1976 kunniaksi Prahan taideteollisuusmuseo järjesti hänen tuotannostaan laajan takautuvan näyttelyn, joka nähtiin myöhemmin myös Lontoon Photographer’s Galleryssa.[3]
Toisen maailmansodan jälkeen Sudekin apulaisena oli keskitysleiriltä selviytynyt nuori Sonya Bullaty, joka lähti sittemmin siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin ja teki siellä uran valokuvaajana miehensä Angelo Lomeon kanssa.[4][3]
Sudek muutti 1959 taloon lähellä Hradčanyn kaupunginosaa, joka toimii nykyisin hänen nimeään kantavana galleriana Galerie Josefa Sudka.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ 1.8.-19.10.2003 Josef Sudek. Muotoilun hohto – Mainosvalokuvia Druzstevni prácelle (Arkistoitu – Internet Archive), Vaihtuvat näyttelyt / arkisto, Alvar Aalto -museo. Viitattu 12.3.2016.
- ↑ Saudekin seinät (Arkistoitu – Internet Archive), Kokoelmanostot Hannula & Hinkka -kokoelmasta, Suomen Valokuvataiteen Museo. Viitattu 12.3.2016.
- ↑ a b c d Sawyer, Charles: Josef Sudek. Creative Camera, huhtikuu 1980, nro 190. Artikkelin verkkoversio. (html) Viitattu 12.3.2016. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Feeney, Mark: Windows on Prague in MFA’s Sudek Exhibit, A Singular Photographer Captures a City’s Spirit[vanhentunut linkki], The Boston Globe, 6.8.2004. Vaatii HighBeam-tilauksen.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
