Pepe Reina
Henkilötiedot | |||
---|---|---|---|
Koko nimi | José Manuel Reina Páez | ||
Syntymäaika | 31. elokuuta 1982 | ||
Syntymäpaikka | Madrid, Espanja | ||
Pelipaikka | maalivahti | ||
Pituus | 188 senttimetriä | ||
Paino | 86 kilogrammaa | ||
Lempinimi | Pepe, El Speaker | ||
Seura | |||
Seura | Villarreal | ||
Pelinumero | 1 | ||
Junioriseurat | |||
EF Madrid Oeste | |||
1988–1999 | Barcelona | ||
Seurat | |||
Vuodet | Seura | O | (M) |
1999 | Barcelona C | 3 | (0) |
1999–2000 | Barcelona B | 41 | (0) |
2000–2002 | Barcelona | 30 | (0) |
2002–2005 | Villarreal | 109 | (0) |
2005–2014 | Liverpool | 285 | (0) |
2013–2014 | → Napoli (laina) | 30 | (0) |
2014–2015 | Bayern München | 3 | (0) |
2015–2018 | Napoli | 111 | (0) |
2018–2020 | Milan | 5 | (0) |
2020 | → Aston Villa (laina) | 12 | (0) |
2020–2022 | Lazio | 44 | (0) |
2022– | Villarreal | 22 | (0) |
Maajoukkue | |||
1998–1999 | Espanja U16 | 9 | (0) |
1999 | Espanja U17 | 2 | (0) |
2000 | Espanja U18 | 2 | (0) |
2000–2003 | Espanja U21 | 20 | (0) |
2005–2018 | Espanja | 36 | (0) |
2000 | Katalonia | 1 | (0) |
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 15. heinäkuuta 2023.[1] |
José Manuel ”Pepe” Reina Páez (s. 31. elokuuta 1982 Madrid, Madridin maakunta, Espanja) on espanjalainen jalkapalloilija, pelipaikaltaan maalivahti. Hän edustaa Espanjan Primera Divisiónissa pelaavaa Villarrealia. Myös hänen isänsä Miguel Reina oli maajoukkuetason maalivahti.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seurajoukkueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Reina aloitti uransa Barcelonassa, missä hän pelasi kahden kauden ajan sekä reservi- että edustusjoukkueessa. Espanjan pääsarjassa Primera Divisiónissa hän pelasi ensimmäisen kerran 2. joulukuuta 2000 Celtaa vastaan. Hän pelasi Barcelonassa 30 liigaottelua, neljä peliä Mestarien liigassa ja seitsemän UEFA Cupissa. Kaudeksi 2002–2003 Reina siirtyi Villarrealiin, missä hän toimi kolmen kauden ajan ykkösmaalivahtina. Hän voitti seurassa Intertoto-cupin kahtena kautena peräkkäin. Hän pelasi Villarrealissa 109 Primera Divisiónin ja 23 UEFA Cupin ottelua.
Kaudeksi 2005–2006 Reina siirtyi Liverpooliin ja syrjäytti nopeasti pitkäaikaisen luottovahdin, puolalaisen Jerzy Dudekin, ykkösmaalivahdin paikalta. Hän ansaitsi Valioliigan eniten nollapelejä pelanneen maalivahdin Golden Glove -palkinnon kausilla 2005–2006, 2006–2007 ja 2007–2008[2]. Hän pelasi viisi ottelua Liverpoolin voittaessa FA Cupin 2006 ja 12 ottelua Liverpoolin saavuttaessa kakkostilan Mestarien liigassa kaudella 2006–2007. Hän pelasi kaikki ottelut Liverpoolin tiellä Englannin liigacupin mestariksi 2012. Hän pelasi Liverpoolissa vuosina 2005–2013 yhteensä 285 valioliigaottelua, joissa hän päästi 247 maalia ja pelasi 134 nollapeliä. Mestarien liigassa hän pelasi karsinnat mukaan lukien 56 ottelua ja Eurooppa-liigassa karsintoineen 27 ottelua.
Reina pelasi kauden 2013–2014 lainalla Serie A:n Napolissa. Hän pelasi 30 liigaottelua, viisi peliä Mestarien liigassa ja neljä Eurooppa-liigassa sekä neljä ottelua Napolin edetessä Italian cupmestaruuteen. Hän siirtyi kolmella miljoonalla eurolla Bundesliigan Bayern Müncheniin kesällä 2015. Hän pelasi kauden aikana vain kolme liigaottelua Bayernin voittaessa mestaruuden. Seuraavana kesänä hän siirtyi kahdella miljoonalla eurolla Napoliin. Hän pelasi seurassa kolmen kauden aikana 111 Serie A -ottelua, Mestarien liigassa karsinnat mukaan lukien 16 ottelua ja Eurooppa-liigassa seitsemän ottelua. Hän siirtyi vapaalla siirrolla AC Milaniin kesällä 2018. Kevätkaudeksi 2020 hän teki lainasopimuksen englantilaisseura Aston Villan kanssa ja pelasi Valioliigassa 12 ottelua.
Maajoukkue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Espanjan maajoukkueessa Reina pelasi ensi kerran 17. elokuuta 2005 ystävyysottelussa Uruguayta vastaan. Espanja voitti ottelun maalein 2–0. Hän kuului joukkueen kokoonpanoon vuoden 2006 MM-kilpailuissa, mutta ei pelannut minuuttiakaan. Vuoden 2008 EM-kilpailuissa, jossa Espanja voitti mestaruuden, Reina torjui alkulohkon viimeisessä ottelussa Kreikkaa vastaan. Hän kuului Espanjan maailmanmestarijoukkueeseen 2010 ja Euroopan-mestareihin 2012, muttei päässyt pelaamaan kummassakaan turnauksessa. MM-kilpailuissa 2014 hän pelasi alkulohkopelin Australiaa vastaan. MM-kilpailuissa 2018 hän istui kaikki ottelut vaihtopenkillä. Kaikkiaan hän on pelannut 36 A-maaottelua, joiden joukossa on kaksi MM- ja yhtä monta EM-karsintaottelua.
Junioritasolla hän on voittanut alle 16-vuotiaiden Euroopan-mestaruuden vuonna 1997.
Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seurajoukkue
- Villarreal
- Intertoto-cup: 2003, 2004
- Liverpool
- Uefa-supercup: 2005
- FA-cup: 2006
- Community Shield: 2006
- Englannin liigacup: 2012
- Napoli
- Italian cup: 2014
- Bayern München
- Bundesliiga: 2015
Maajoukkue
- Alle 16-vuotiaiden Euroopan-mestaruus: 1997
- Euroopan-mestaruus: 2008, 2012
- Maailmanmestaruus: 2010
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pepe Reina Liverpoolin sivustolla (englanniksi)
- Pepe Reina Football Database -sivustolla (englanniksi)
- Pepe Reinan tilastot Primera Divisiónissa (espanjaksi)
- Pepe Reinan tilastot Espanjan maajoukkueessa (Arkistoitu – Internet Archive) (espanjaksi)
- Pepe Reina Transfermarkt-sivustolla (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pepe Reina - Player Profile Transfermarkt.
- ↑ Pepe Reina premierleague.com. Viitattu 9.4.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pepe Reina Wikimedia Commonsissa
1 Júnior | 2 Costa | 3 Albiol | 4 Bailly | 5 Kambwala | 6 Suárez | 7 Gerard | 8 Foyth | 10 Parejo | 11 Akhomach | 12 Bernat | 13 Conde | 14 Comesaña | 15 Barry | 16 Baena | 17 Femenía | 18 Gueye | 19 Pépé | 20 Terrats | 21 Pino | 22 Ayoze | 23 Cardona | 24 Pedraza | 31 Álvarez | Valmentaja Marcelino
2005: Petr Čech • 2006: Pepe Reina • 2007: Pepe Reina • 2008: Pepe Reina • 2009: Edwin van der Sar • 2010: Petr Čech • 2011: Joe Hart • 2012: Joe Hart • 2013: Joe Hart • 2014: Petr Čech, Wojciech Szczęsny • 2015: Joe Hart • 2016: Petr Čech • 2017: Thibaut Courtois • 2018: David de Gea • 2019: Alisson • 2020: Ederson • 2021: Ederson • 2022: Alisson, Ederson • 2023: David de Gea • 2024: David Raya