Jorma Jokiniemi
| Jorma Jokiniemi | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. huhtikuuta 1957 Helsinki |
| Ammatti | pienhiukkastekniikan (ympäristötieteet) professori |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Helsingin yliopisto (LuK 1981, FK 1984, FL 1988, FT 1990) |
| Instituutti | Itä-Suomen yliopisto |
| Tutkimusalue | aerosolit, nanomateriaalit, palaminen, pienhiukkaset, ydinturvallisuus |
Jorma Kalevi Jokiniemi (s. 4. huhtikuuta 1957 Helsinki) on suomalainen fyysikko, joka työskentelee pienhiukkastekniikan professorina Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella.[1][2] Hän on ollut esillä suomalaisissa tiedotusvälineissä muun muassa puun polton päästöjen terveysvaikutuksiin ja jätteenpolton tuottaman tuhkan jatkojalostamiseen liittyen.[3][4][5][6]
Jokiniemi tuli ylioppilaaksi Nurmijärven yhteiskoulusta (1976). Hän valmistui Helsingin yliopistosta luonnontieteen kandidaatiksi (1981), filosofian kandidaatiksi (1984), filosofian lisensiaatiksi (1988) ja edelleen filosofian tohtoriksi (1990). Jatko-opintojensa aikana hän oli vieraileva tutkija Yhdysvalloissa (Electric Power Research Institute, 1985–1986).[1] Hänen englanninkielinen artikkeliväitöskirjansa (1990) tarkasteli kosteuttaimevän aineksen vaikutusta aerosolien käyttäytymiseen vakavien ydinvoimalaonnettomuuksien yhteydessä. Työ oli otsikoitu The effect of airborne hygroscopic matter on aerosol behavior in severe nuclear power plant accidents.[7] Hän sai dosentin pätevyyden Helsingin yliopistolta (1995) ja Kuopion yliopistolta (2001).[1]
Työurallaan Jokiniemi on toiminut Helsingin yliopiston Fysiikan laitoksen tutkimusapulaisena (1982-1984),[2] sitten perustutkinonsa jälkeen VTT:n tutkijana (1984–1989), erikoistutkijana (1990–1996), ja ryhmäpäällikkönä (1997–2001) sekä johtavana tutkijana (2002-2004) työskennen välillä tovin Helsingin yliopiston erikoistutkijana (2001-2002). VTT:n tutkimusprofessorina hän oli vuosina 2005-2015. Hän työskenteli Kuopion yliopiston (2010- Itä-Suomen yliopiston) pienhiukkastekniikan professorina vuodesta 2005 lähtien ja johti Pienhiukkas- ja aerosolitekniikan laboratoriota ennen eläköitymistään vuonna 2022.[1][2]
Jokiniemi on ohjannut urallaan runsas 20 väitöskirjatutkimusta (tekeilläolevat mukaanluettuna).[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 24. tammikuuta 2020), s. 236
- ↑ a b c d CV - Jorma Jokiniemi, PhD, Professor, Laboratory Director päiväämätön (joskus 2017-2019). Itä-Suomen yliopisto, uef.fi. Viitattu 24.1.2020. (englanniksi)
- ↑ EU: Puun poltosta terveysriskejä 24.6.2006. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 24.1.2020.
- ↑ Siru Päivinen: Ilmastonmuutos ei ole simppeli juttu 13.1.2011. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 24.1.2020.
- ↑ Anja Hiltunen & Johanna Latvala: Laaja tutkimus yrittää selvittää syypään puunpolton terveyshaittoihin 19.10.2013. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 24.1.2020.
- ↑ Pekka Niiranen: Jätteiden mukana palaa miljoonien edestä arvokkaita metalleja – tutkijat löysivät menetelmän, jolla ne voidaan saada talteen tuhkasta 20.11.2018. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 24.1.2020.
- ↑ Arkistoitu kopio (artikkeliväitöskirja (fysiikka) Helsingin yliopistolle, ISBN 951-38-3565-0; julkaistu sarjassa Publications / Technical Research Centre of Finland, ISSN 0358-5069; 0358-5069) 1990. Espoo: Technical Research Centre of Finland; teostiedot via Finna, finna.fi. Arkistoitu 24.1.2020. Viitattu 24.1.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Google Scholar -haku "Jorma Jokiniemi" (englanniksi) (google.com)
- Jorma Jokiniemi. University of Eastern Finland, Department of Environmental Science (englanniksi) (researchgate.net)
- Pienhiukkas- ja aerosolitekniikan laboratorio: Julkaisut - Referoidut tieteelliset artikkelit (englanniksi) (uef.fi)