Jore Marjaranta
Jorma Olavi ”Jore” Marjaranta[1] (s. 9. lokakuuta 1961 Kemijärvi)[2] on suomalainen laulaja-lauluntekijä, joka on soolouransa lisäksi tullut tunnetuksi yhtyeistä Leningrad Cowboys ja Guitar Slingers.
Muusikkoura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jore Marjaranta julkaisi ensimmäisen levynsä The Clap -yhtyeen kanssa 1980. Suuremmalle yleisölle hän tuli tunnetuksi Leningrad Cowboysin laulusolistina vuosina 1989–1996. Vuosina 1987–1991 Marjaranta toimi laulusolistina Albert Järvinen Bronxissa ja Albert Järvinen Bandissä, jossa hän lauloi Albert Järvisen kuolemaan (24.3.1991) asti. Pian Albert Järvinen Bronxiin liittymisen jälkeen Marjaranta aloitti myös Leningrad Cowboysin laulusolistina. Ennen soolouraansa hän lauloi myös Guitar Slingersissä (1991–1999).
Soolouralle Marjaranta siirtyi vuonna 2000, minkä jälkeen hän on julkaissut kuusi sooloalbumia. Viides albumi julkaistiin vuonna 2011 ennen hänen keikkataukoaan. Kuudes levy VI julkaistiin keväällä 2015. Soolouralla Marjaranta on tehnyt osan kappaleista itse mutta on tehnyt yhteistyötä myös muiden lauluntekijöiden kanssa, esimerkiksi VI-levyn kappaleista suurin osa on Marjarannan ja Nalle Ahlstedtin säveltämiä. Lisäksi levyltä löytyy yksi Marjarannan ja Olli Ahvenlahden yhteissävellys. Marjaranta on sanoittanut kaikki levyn kappaleet Lasse Wikmanin kanssa.[3]
Marjaranta on laulanut useiden elokuvien ja televisiosarjojen tunnusmusiikkia:
- ”Miten pelko lähtee” elokuvassa Minä ja Morrison (2001)
- ”Haaveet kaatuu” elokuvassa Pahat pojat (2003)
- ”Taas munasin” ja ”Ainoain” elokuvasta Pikku Kananen (2005)
- ”The Leaning Tower” elokuvasta Kalteva torni (2006)
- ”Tunteisiin”-tunnusmusiikki tv-sarjassa Salatut elämät (2002–2004)
Marjaranta voitti Leningrad Cowboys -yhtyeen kanssa Vuoden yhtye -Emman 1993 ja oli vuoden 2000 Emma-gaalassa ehdokkaana Vuoden pop-rock-tulokkaaksi.
Marjaranta tuli vuonna 2022 mukaan Ylen Elämäni biisi -viihdeohjelmasarjaan yhdeksi vakiosolistiksi[4].
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Marjaranta on ollut naimisissa kahdesti ja hänellä on kaksi tytärtä, yksi kummastakin avioliitosta. Hän asui Superiorin kaupungissa Coloradossa Yhdysvalloissa kaksi vuotta 2010–2012. Coloradossa hän oli koti-isänä ja kouluttautui joogaopettajaksi. Elokuussa 2012 Marjaranta muutti takaisin Helsinkiin ja sieltä 2020-luvun alussa Tampereelle. Hän työskentelee laulaja-lauluntekijänä, joogaohjaajana ja Asahi-ohjaajana. Lisäksi hän kuuluu myös Speakersforumin puhujiin.[5]
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sooloalbumit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Eteenpäin (2000)
- Aikaa palaa (2001)
- Värit (2003)
- Parhaat / 18 suosikkia (2005)
- Pieni ihminen (2007)
- Niin kaunis on Helsinki nyt (2011)[6]
- VI (2015)
- Hetket kuvina (2016)
Jore Marjarannan soolouran tunnetuimpia lauluja ovat ”Haaveet kaatuu”, ”Miten pelko lähtee”, ”Ikävä”, ”Kävelet tähtiin päin” ja ”Niin kaunis on Helsinki nyt”.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jorma Marjaranta - esittely Populappi. Viitattu 3.4.2016.
- ↑ Mattlar, Mikko: Roudari saavutti rockunelman. Helsingin Sanomat, 8.10.2021, s. B 15. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.10.2021.
- ↑ Juha Lahti: Akustisia vivahteita. SuomiViihde, Määritä ajankohta!
- ↑ Reijonen, Samu: Kaikki mitä olet halunnut tietää Elämäni Biisin uudesta kaudesta Yle. 16.8.2022. Viitattu 10.3.2024.
- ↑ Speakersforum - Jore Marjaranta speakersforum.fi. Viitattu 22.3.2018.
- ↑ Jore Marjaranta tekee comebackin voice.fi. Viitattu 23.3.2011.[vanhentunut linkki](vanhentunut linkki)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Auktoriteettitunnisteet: Taiteenala |
|---|
