John Reed
John Reed (22. lokakuuta 1887 Portland, Yhdysvallat – 19. lokakuuta 1920 Moskova, Neuvosto-Venäjä) oli yhdysvaltalainen liberaalisosialisti ja yhteiskuntakriittinen toimittaja, joka kirjoitti Venäjän lokakuun 1917 vallankumouksesta kirjan Kymmenen päivää, jotka järisyttivät maailmaa. Hänestä tuli Venäjän bolševikkien tekemän lokakuun vallankumouksen kannattaja. Myöhemmin hän kuitenkin kääntyi bolševikkien vallankumousmenetelmiä vastaan. Hän kuului Yhdysvaltain kommunistisen puolueen perustajajäseniin.[1]
John Reed käytti Suomea kauttakulkumaana Yhdysvalloista Venäjälle ja Venäjältä Yhdysvaltoihin. Toisen matkan (1919–1920) hän teki Yhdysvaltojen kommunistien lähettämänä laittomasti, salaisia etappiteitä pitkin ja väärän passin turvin Jim Gormley -nimisenä. Hän saapui syksyllä 1919 Turkuun Tukholmasta lähteneellä laivalla Gyllingin suosituskirje mukanaan. Matka jatkui Helsingin kautta Moskovaan. Lenin lähetti Reedin timanteilla, Yrjö Sirolan amerikansuomalaisille osoitetulla avoimella kirjeellä, mikrovalokuvilla ja Leninin Reedin kirjaan esipuheeksi tarkoitetulla käsikirjoituksella varustettuna takaisin maaliskuussa 1920. Timantit, joita oli 102 kappaletta, olivat Moskovan lahja vallankumoukselle Amerikassa.[2]
Paluumatkalla suomalainen poliisi pidätti hänet 13. maaliskuuta 1920 Tukholman vuorolaivan Oihonnan hiilikomerosta Turussa. Muun muassa Helsingissä asunut Hella Wuolijoki majoitti ja auttoi häntä Suomen oleskelun aikana.[1] Reed joutui raastuvanoikeuteen 22.3. ja kuukauden kuluttua hänet tuomittiin sakkoihin salakuljetuksesta ja määrättiin maksamaan oikeudenkäyntikulut. Hovioikeus piti tuomion voimassa. Etsivän Keskuspoliisin pyynnöstä Reed pidettiin tuomion jälkeenkin vangittuna kuulusteluja varten. Istuttuaan kolme kuukautta huonokuntoinen Reed uhkasi aloittaa nälkälakon, minkä seurauksena hänet päätettiin karkottaa Suomesta. Kesäkuussa Reed pääsi matkustamaan Viroon. Takavarikoimansa timantit Suomen valtio myi huutokaupalla.[2]
John Reedin viimeinen työkomennus oli osallistua itäisten kansojen kokoukseen Bakussa, josta palatessaan hän oli jo kuolemansairas. Työkomennus oli Bakuun väistämätön, Grigori Zinovievin sanoin: ”Komintern on päättänyt niin. Tottele.”[3] Emma Goldmanin mukaan hän olisi voinut vielä parantua, jos häntä olisi hoidettu asianmukaisesti.[4] Reed on haudattu Kremlin muuriin,[1] johon on hänen lisäkseen haudattu vain kaksi muuta amerikkalaista,lähde? Industrial Workers of the Worldin perustaja Bill Haywood[5] ja Yhdysvaltain kommunistisen puolueen perustaja Charles Ruthenberg[6].
Yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja Warren Beatty teki John Reedistä ja vallankumousajan olosuhteista elokuvan Punaiset (1981), jota kuvattiin uusklassisten rakennusten vuoksi tapahtumapaikkansa Pietarin asemesta Helsingissä.
Reedin puoliso oli Louise Bryant, joka myös kirjoitti kirjan kokemuksistaan lokakuun vallankumouksessa.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Tuomioja, Erkki: Häivähdys punaista, s. 374. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2006. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
- ↑ a b Rislakki, Jukka: Erittäin salainen. Vakoilu Suomessa, s. 48-50. LOVE KIRJAT, 1982.
- ↑ Antti Majander: Amerikkalainen porvaripoika uskoi parempaan maailmaan, lähti Venäjän vallankumoukseen ja haudattiin Kremlin muuriin. Helsingin Sanomat, 25.6.2019. Sanoma Oy.
- ↑ Goldman, Emma: Vuoteni Venäjällä, s. 217. Savukeidas, 2011. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
- ↑ Biography of William Big Bill Haywood law2.umkc.edu. Viitattu 29.5.2024.
- ↑ Jim Dubelko with research support from Raymond L. Pianka: Charles E. Ruthenberg - America's Most Arrested Man Cleveland Historical. Viitattu 29.5.2024. (englanti)
- ↑ Louise Bryant.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Reed, John: Kymmenen päivää, jotka järisyttivät maailmaa. (Ten days that shook the world, 1919.) Suomentaneet Elvi Sinervo ja Osmo Helin. 3. painos (1. painos 1957) Helsinki: Kansankulttuuri, 1979. ISBN 951-615-149-3
- Vallankumouksen salamatkustaja: John Reed Suomessa. Max Engman ja Jerker A. Eriksson, WSOY, 1982
- Reedin kirjoituksia Marxists.org-sivustolla
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
