John Law (taloustieteilijä)

John Law, Casimir Balthazarin maalama muotokuva.

John Law (kastettu 21. huhtikuuta 1671 Edinburgh – 21. maaliskuuta 1729 Venetsia) oli skotlantilainen pankkiiri ja talousteoreetikko, joka kannatti keskuspankkien perustamista, setelien käyttöä ja rahan määrän lisäämistä kansantalouden kasvattamiseksi. Hän perusti vuonna 1716 Ranskan keskuspankin edeltäjän Banque Généralen ja johti vuosina 1717–1720 Ranskan talous- ja rahauudistusta. Hänen toimensa johtivat välillisesti vuonna 1720 Mississippin kuplana tunnettuun finanssikatastrofiin, joka romahdutti Ranskan talouden.

Elämänvaiheet

Law opiskeli Lontoossa matematiikkaa, kaupallista alaa ja poliittista taloustiedettä. Tapettuaan kaksintaistelussa vastustajansa hän joutui pakenemaan maasta ja jatkoi pankkialan opiskelua Amsterdamissa. Hän tuli tällöin siihen johtopäätökseen, että tärkeimmät keinot taloudellisen kehityksen edistämiseen olivat luottojen jakaminen ja korkojen alentaminen. Law palasi myöhemmin Skotlantiin ja julkaisi tunnetuimman teoksensa Money and Trade Considered, with a Proposal for Supplying the Nation with Money. Hän esitti Skotlannin parlamentille suunnitelmansa pankkijärjestelmän uudistamisesta, mutta sitä ei hyväksytty. Suunnitelmaan olisi sisältynyt seteleitä painattanut keskuspankki, jonka taloudellisena pohjana olisi ollut maaomaisuus. Tämän jälkeen Law matkusteli eri maissa ja keräsi suuren omaisuuden keinottelulla. Vuodesta 1708 hän asui pankkiirina Pariisissa ja pyrki levittämään taloudellisia oppejaan.

Law löysi lopulta merkittävän tukijan Orléansin herttua Filipistä, josta tuli vuonna 1715 alaikäisen kuningas Ludvig XV:n sijaishallitsija. Ranskan valtio oli suurissa veloissa Ludvig XIV:n aikana käytyjen kalliiden sotien vuoksi, joten Law’n taloudellinen ohjelma, johon sisältyi julkisen velan alentaminen, vaikutti houkuttelevalta. Vuonna 1716 hän sai luvan toteuttaa suunnitelmansa Ranskassa. Law uskoi aikansa merkantilististen käsitysten mukaisesti, että liikkeellä olevan rahan määrän lisääminen kasvattaisi myös tuotantoa. Useista aikalaisistaan poiketen hän kannatti keskuspankin perustamista ja seteleiden käyttöä metallirahojen sijaan, sillä kolikoissa käytetyt arvometallit olivat vaikeasti saatavia. Hänen mukaansa setelien avulla voitaisiin moninkertaistaa liikkuvan pääoman määrä, mikä saisi talouden kukoistamaan. Koska suurin osa Ranskan ministereistä vastusti Law’n suunnitelmia, hän sai perustaa seteleitä liikkeellelaskevan pankin aluksi yksityisenä 2. toukokuuta 1716 ja se aloitti toimintansa heinäkuussa. Hän sai pankin ylläpitämiseen 20 vuoden erityisoikeuden ja alkupääomaksi tuli kuusi miljoonaa livreä. Voittaakseen asiakkaiden luottamuksen Law laski pankkinsa lainankorot 4–5 prosenttiin vuodessa, kun normaali korko oli tuohon aikaan 2,5 prosenttia kuukaudessa. Pankista tulikin pian Ranskan rahamaailman keskipiste ja se korotettiin kuninkaalliseksi pankiksi joulukuussa 1718.

Samaan aikaan keskuspankkiuudistuksensa kanssa Law perusti 1717 Compagnie d’Occident (”Lännen komppania”) -nimisen kauppakomppanian, joka sai yksinoikeuden Ranskalle Pohjois-Amerikassa kuuluneen Mississippin laakson valtavan alueen taloudelliseen hyödyntämiseen. Saatuaan haltuunsa lähes kaiken Ranskan siirtomaakaupan myös itämaista se uudelleennimettiin vuonna 1719 muotoon Compagnie des Indes. Samoihin aikoihin Law sulautti Banque Généralen komppaniaan. Suurten voittojen toivossa komppanian osakkeiden kysyntä räjähti ja ne joutuivat valtavan spekulaation kohteiksi. Auttaakseen Ranskan valtiontaloutta Law myi yhtiönsä osakkeita valtion arvopapereita (billets d’État) vastaan, mikä nosti myös niiden arvoa huomattavasti. Seuranneen lyhytaikaisen noususuhdanteen aikana Ranskan valtio painatti runsaasti lisää seteleitä, jotta halukkaat voisivat ostaa lisää komppanian osakkeita. Seteleitä myymällä valtio saikin pian maksetuksi pois suuren osan veloistaan. Vuoteen 1719 mennessä seteleitä ja muita arvopapereita oli laskettu liikkeelle 3 miljardin livren arvosta, kun Ranskan kaiken metallirahan yhteen laskettu arvo oli tuolloin noin 700 miljoonaa livreä. Ylenmääräinen rahan painaminen johti kuitenkin inflaation kiihtymiseen. Kun Mississippin komppania ei alkanutkaan tuottaa odotettuja suuria voittoja, sen osakkeiden arvo romahti vuonna 1720, mikä johti yleiseen pörssiromahdukseen Ranskassa ja ulkomailla. Law ei ollut suoraan vastuussa romahduksen aiheuttaneesta spekulaatiosta, mutta häntä pidettiin julkisuudessa syyllisenä ja hän joutui pakenemaan maasta joulukuussa 1720. Hän menetti romahduksessa myös oman omaisuutensa ja kuoli myöhemmin Venetsiassa köyhänä miehenä.

Law valittiin joulukuussa 1719 Ranskan tiedeakatemian kunniajäseneksi.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta John Law Wikimedia Commonsissa

• Helena Partanen : John Law ja hänen "systeeminsä". Pikapiirto pörssielämästä 200 vuotta sitten, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 16.09.1928, nro 38, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot