John Bowring
| John Bowring | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 17. lokakuuta 1792 Exeter, Englanti |
| Kuollut | 23. marraskuuta 1872 (80 vuotta) Claremont, Devonshire, Englanti |
| Arvonimi | Sir |
| Koulutus ja ura | |
|
|
|
John Bowring (17. lokakuuta 1792 Exeter, Englanti – 23. marraskuuta 1872 Claremont, Devonshire, Englanti) oli englantilainen liberaalipoliitikko, kielitieteilijä ja taloustieteilijä. Bowring vaikutti desimaalimuotoisen valuuttajärjestelmän ja floriinin käyttöönottoon. Diplomaattina hän vaikutti merkittävästi Siamin (nykyisen Thaimaan) avautumiseen länsimaille.[1][2]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bowring syntyi vanhaan puritaaniperheeseen. Hän pääsi varhain Jeremy Benthamin vaikutuksen alaiseksi ja opiskeli ahkerasti kirjallisuutta ja vieraita kieliä, erityisesti Itä-Euroopan kieliä. Kielitieteilijänä hän lukeutui Giuseppe Mezzofantin ja Hans Conon von der Gabelentzin kanssa aikansa suurimpiin. Hänen vieraskielisen kirjallisuuden tutkimuksensa ensimmäiset tulokset ilmestyivät teoksessa Specimens of the Russian Poets (1821–1823). Näitä seurasivat Batavian Anthology (1824), Ancient Poetry and Romances of Spain (1824), Specimens of the Polish Poets, Servian Popular Poetry, molemmat vuonna 1827, sekä Poetry of the Magyars (1830). Benthamin perustaman radikaalin Westminster Review -lehden päätoimittajaksi hänet nimitettiin vuonna 1825. Hän saavutti arvostusta vapaakauppaa puolustaneena taloustieteilijänä ja parlamentaarisena uudistajana. Hän vetosi myös katolisten emansipaation ja kansanopetuksen puolesta. Vuonna 1828 hän vieraili Hollannissa, jossa Groningenin yliopisto myönsi hänelle oikeustieteen tohtorin arvon. Seuraavana vuonna hän oli Tanskassa valmistelemassa skandinaavisen runokokoelman julkaisemista. Bowring, joka oli ollut Benthamin luotettu ystävä, nimitettiin tämän testamentin toimeenpanijaksi, ja hänelle annettiin tehtäväksi valmistella hänen teostensa koottu painos. Tämä ilmestyi vuonna 1843 11. niteessä.[1][2]
Bowring oli päässyt parlamenttiin vuonna 1835 Kilmarnockin edustajana, ja seuraavana vuonna hänet nimitettiin Ranskaan lähetetyn toimikunnan johtajaksi tutkimaan maiden välisen kaupan tilaa. Hän teki samankaltaisia tutkimuksia Sveitsissä, Italiassa, Syyriassa ja eräissä Saksan osavaltioissa. Näiden matkojen tulokset julkaistiin alahuoneelle esitetyissä raporteissa. Hän istui seuraavaksi parlamentissa vuosina 1841–1849 Boltonin edustajana. Vuonna 1849 hänet nimitettiin Ison-Britannian konsuliksi Kantoniin ja Kiinan kaupan ylitarkastajaksi, ja hän hoiti tätä tehtävää neljä vuotta. Palattuaan hän kunnostautui kymmenjärjestelmän puolestapuhujana ja julkaisi teoksen The Decimal System in Numbers, Coins and Accounts (1854). Hänet lyötiin ritariksi vuonna 1854, ja samana vuonna hänet lähetettiin jälleen Hongkongiin kuvernööriksi. Vuonna 1855 hän vieraili Siamissa, jossa hän neuvotteli kuninkaan kanssa kauppasopimuksen (Bowringin sopimus), joka aloitti maan avautumiseen länsimaille. Vuonna 1861 hänet lähetettiin komissaariksi vastaperustettuun Italian kuningaskuntaan raportoimaan Britannian kauppasuhteista.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Bowring, John Encyclopedia Britannica. 1911. Viitattu 6.12.2022.
- ↑ a b c John Bowring Nordisk familjebok. 1878. Viitattu 6.12.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta John Bowring Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
