Johannes Petri Stråhlman

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johannes Petri Stråhlman (9. maaliskuuta 1733 Sulkava25. toukokuuta 1800 Viipuri) oli suomalainen pappi, kirkkohallinnon esimies ja rehtori.[1]

Henkilöhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stråhlmanin vanhemmat olivat henkikirjoittaja, rykmentinkomissaari Petter Stråhlman ja Ebba Brigitta Meinandra. Hänen puolisonsa vuodesta 1761 oli Maria Kristina Pülse (1731–1771) ja vuodesta 1773 Charlotta Sofia Melart (1756–1822). Stråhlman kävi Viipurin katedraalikoulua 1744–1750 ja tuli ylioppilaaksi Turun akatemiasta 1750. Filosofian maisteriksi hän valmistui sieltä 1757 ja hänet vihittiin papiksi Viipurissa 1772. Stråhlman oli Viipurin katedraalikoulun vararehtori vuodesta 1756 ja rehtori 1759–1773.Muolaan kirkkoherra hän oli 1773–1792, Viipurin tuomiorovasti vuodesta 1792, Viipurin konsistorin eli tuomiokapitulin jäsen vuodesta 1758, asessori vuodesta 1773 ja esimies vuodesta 1792. Karjalan eteläisen rovastikunnan lääninrovastina Stråhlman toimi 1785–1792. Hän sai rovastin arvonimen 1778.[1]

Stråhlmanin kuoltua 1800, ilmeisesti keuhkokuumeeseen, Viipurin konsistorin esimiehen tehtävät ja kirkkoherran virka erotettiin toisistaan. Vuonna 1803 Viipurin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan kirkkoherraksi tuli hänen vävynsä Jacobus Johannis Schroeder ja tuomiorovastiksi ja konsistorin esimieheksi hänen serkkunsa Johannes Caroli Stråhlman.[1]

  • Dissertatio academica, de agapis veterum christianorum, 1755
  • Dissertatio academica, stultitiam atheismi, Psalmo XIV:v.1. innixa, exhibens, 1755.
  1. a b c Väänänen, Kyösti: Stråhlman, Johannes Petri (1733–1800) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 28.10.2016. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 7.9.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]