Johann Christoph Gottsched
| Johann Christoph Gottsched | |
|---|---|
 Johann Christoph Gottsched |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1700 |
| Kuollut | 1766 |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Aikakausi | 1700-luku |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Johann Christoph Gottsched (1700 Judittenkirchen, Königsberg – 1766 Leipzig) oli saksalainen näytelmäkirjailija ja kriitikko. Hän oli vuodesta 1730 Leipzigin yliopiston professori. Hän uudisti saksalaista näyttämötaidetta ranskalaisen esikuvan mukaiseksi. Pääteos on Versuch einer Critischen Dichtkunst vor die Deutschen.[1]
Gottschedin mielestä runotaiteella on etupäässä didaktinen tarkoitusperä, ja sen tulee opettaa samalla viihdyttäen. Se on hänen mielestään opittavissa, ja päävaatimukset runoteokselle ovat säännöllinen muoto ja ajatuksellisen sisällön ymmärrettävyys. Se lähtökohtana Gottsched arvosteli kaikkea kirjallisuutta. Järjestelmällisesti hän esitti näkemyksensä teoksessa Versuche einer kritischen Dichtkunst für die Deutschen (1730). Gottsched sai näkemyksilleen paitsi kannattajia myös vastustajia, joista voimakkaimmin ottivat kantaa Johann Jakob Bodmer ja Johann Jakob Breitinger.[2] Myös Klopstock, Goethe ja Lessing asettuivat vastustamaan hänen kaavamaisuuttaan.[1]
Gottsched kiinnitti huomiota varsinkin näytelmäkirjallisuuteen ja vastusti karkeita ilveilyjä sekä Haupt- und Staatsaktion -näytelmiä. Niiden tilalle ohjelmistoon hän pyrki saamaan muodoltaan säännöllisiä näytelmiä. Hänen esikuviaan olivat ranskalaisista näytelmäkirjailijoista etenkin Thomas Corneille, Jean Racine, Molière ja Voltaire. Hänen omaa murhenäytelmäänsä Der sterbende Cato (1732) pidetään heikkona, mutta sitä myös ihailtiin.[2]
Gottschedin muista teoksista merkittävin on saksalaista näytelmäkirjallisuutta käsittelevä Nötiger Vorrat zur Geschichte der deutschen dramatischen Dichtkunst (1757–1765), jossa hän luettelee tuntemansa saksalaiset näytelmät vuosilta 1450–1760. Teos on siten kirjallisuushistoriallisesti merkittävä. Gottschedin tavoite karsia huonoja näytelmiä ja kehittää saksan kieltä puhtaammaksi ja yksinkertaisemmaksi on saanut tunnustusta.[2] Saksan kieltä koskevia näkemyksiään hän esitti teoksessa Grundlegung einer Deutschen sprachkunst (1748).[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Gottsched, Johann Christoph”, Otavan kirjallisuustieto, s. 251. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X
- ↑ a b c Gottsched, Johann Christoph, Tietosanakirja osa 2, palsta 1549, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1910
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Johann Christoph Gottsched Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
