Johan Welin

Johan Welin (n. 1705 Lappi – 30. tammikuuta 1744 Pariisi) oli Turun akatemian professori ja filosofi.

Welinin vanhemmat olivat kirkkoherra Johan Welin (Velinius) ja Birgitta Melartopaeus. Hän valmistui maisteriksi Turussa 1730 ja toimi Turun akatemiassa filosofian apulaisena vuodesta 1732 alkaen. Hän oli ensimmäinen henkilö, joka edusti siellä Christian Wolffin filosofiaa. Etevänä pidetty Welin sai logiikan ja metafysiikan professuurin 1738, mutta ei ilmeisesti koskaan hoitanut virkaa, koska oli lähtenyt jo 1735 pitkälle ulkomaan matkalle. Hän työskenteli matkansa aikana muun muassa Ruotsissa ja Saksassa, juuri Wolffin kanssa Marburgissa, samoin kuin Lontoossa, Italiassa ja Pariisissa, jossa hänen kerrotaan saaneen surmansa tulipalossa, vaikkakin hänet nähtiin huhun mukaan myöhemmin munkkina Italiassa.

Welin oli ensimmäisiä, joka kiinnitti huomiota suomen ja unkarin sukulaisuuteen. Hän laati 1738 ruotsalaiselle E. Benzeliukselle luettelon molemmissa kielissä esiintyvistä samaa juurta olevista sanoista. Welin hyväksyttiin vuonna 1741 ensimmäisenä suomalaisena Royal Societyn jäseneksi.

Welin kuoli naimattomana.

Lähteet

• Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 814.
• Iiro Kajanto: Welin, Johan (noin 1705 - 1744) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 23.6.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Kirjallisuutta

• Jyrki Siukonen: Mies palavassa hatussa: professori Johan Welinin maailma. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2006. ISBN 951-746-739-7