Johan Peter Cronhamn

Johan Peter Cronhamn

Johan Peter Cronhamn (7. toukokuuta 1803 Östra Karup – 15. kesäkuuta 1875 Tukholma) oli ruotsalainen säveltäjä, musiikkipedagogi, musiikkikriitikko ja musiikkihallinnon vaikuttaja.

Cronhamn syntyi sotilas Adolf Fredrik Tornérhielmin ja Gunhild Fredrica Cronhamnin aviottomana lapsena. Hänet lähetettiin 4-vuotiaana asumaan enonsa, lasittaja Lars Cronhamnin luokse Lundiin. Hän oli siellä tämän oppipoikana. Cronhamn ei saanut lapsena musiikillista koulutusta, mutta opetteli itsenäisesti soittamaan kitaraa ja huilua. Hänet hyväksyttiin palkattomana lisähuilistina Etelä-Skånen rykmentin soittajistoon. Saarnaaja Henric Schartau otti Cronhamnin siipiensä suojaan ja turvasi tämän koulutuksen ja työskentelyn opettajana. Cronhamn toimi ensin avustavana opettajana Lundin köyhien koulussa. Vuonna 1821 hänet nimitettiin koulumestariksi Lundin hiippakuntaan. Hän tysökenteli ensin Norra Nöbbelövissä, sitten vuodesta 1823 Husiessa. Samanaikaisesti Cronhamn opiskeli pianon- ja urkujensoittoa. Hän sai kirkkourkurin pätevyyden vuonna 1825 ja muutti Tukholmaan. Hän otti vastaan opetustyön Danderydissä ja antoi yksityisopetusta musiikissa. Vuoteen 1829 saakka Cronhamn opiskeli Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian oppilaitoksessa. Hän sai opintomenestyksestään mitaleita urkujen- ja pianonsoitossa sekä harmoniassa.

Cronhamn työskenteli Skeppsholmenin kirkon urkurina vuosina 1827–1837. Hän avasi vuonna 1835 oman laulukoulunsa, jossa toimi pääopettajana. Vuonna 1839 hän perusti Sångföreningen-seuran, jonka laulajat koostuivat suurilta osin hänen oman instituuttinsa oppilaista. Seura esitti muun muassa Luigi Cherubinin requiemin ja Gioachino Rossinin Stabat Materin. Cronhamn oli musiikkitoimittajana ja -kriitikkona Stockholms musiktidningissä, Post- och Inrikes Tidningarissa ja Dagens Nyheterissä. Cronhamn äänestettiin Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian jäseneksi vuonna 1843. Hän luopui yksityisistä hankkeistaan laulukoulussaan ja Sångföreningenissä. Jatkossa Cronhamnin musiikillinen ura keskittyi Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian ja sen oppilaitoksen ympärille lukuunottamatta Bildningscirkelns körin johtamista, jonka hän aloitti vuonna 1847. Cronhamn toimi akatemian oppilaitoksessa lauluopettajana vuodesta 1842, pysyvässä virassa ja professorina vuodesta 1859. Vuodesta 1860 hän oli kuninkaallisen musiikkiakatemian sihteeri (pysyvässä virassa vuodesta 1870). Cronhamn vieraili Lontoon maailmannäyttelyssä (1851) Oskar I:n lähettämänä. Kaksi vuotta myöhemmin hän lähti hallinnon kustantamalle matkalle Saksaan ja muihin maihin perehtymään niiden kirkkomusiikkiin ja musiikkikoulutukseen. Cronhamn oli mukana käynnistämässä Musikaliska konstföreningenin toimintaa vuonna 1859.

Cronhamn loi musiikillisten tehtäviensä lisäksi uran virkamiehenä, jona hän työskenteli muun muassa tullissa ja kamarioikeudessa. Uppsalan yliopistossa vuosina 1832–1833 suorittamiensa opintojen päätteeksi Cronhamn sai pätevyyden kirjanpidossa. Vuoteen 1870 saakka hänellä oli pysyvä virka tilintarkastajana kamarioikeudessa. Cronhamnin teosten joukossa on soololauluja ja kuoromusiikkia. Hän saavutti suosiota ensisijaisesti teoksillaan mieskuorolle. Cronhamn teki myös sovituksia Carl Michael Bellmanin lauluista ja toimitti muiden säveltäjien tekemän kuoromusiikin kokoelmia. Lisäksi hän laati laulukirjoja ja oppikirjoja koulujen käyttöön.