Johan Henrik Seeliger
Johan Henrik Seeliger (1704 Tallinna – 12. toukokuuta 1764 Turku) oli kultaseppämestari ja Turun Akatemian piirustuksen opettaja, joka harjoitti ensimmäisenä Suomessa kuparinpiirtäjän ammattia, mutta teki myös muita piirustus- ja kaiverrustöitä.[1]
Seeligerin vanhemmat olivat kultaseppä Johan Ludvig Seeliger ja Marie Polack. Hän muutti Tallinnasta Suomeen 1749, mutta ei saanut lupaa toimia kultaseppämestarina ja ryhtyi siksi opettamaan Turun Akatemian opiskelijoille sinettien kaiverrusta ja kuparipiirrosten tekemistä 1750. Akatemian piirustuksen opettajaksi hänet otettiin 1752. Hänen tiedetään kuvittaneen noin kaksikymmentä väitöskirjaa, samoin kuin 1758 painetun suomenkielisen Raamatun. Kuvaliitteitä väitöskirjoissa oli kuitenkin vain yksi tai kaksi. Vuoden 1758 Raamatussa on kaksi Seeligerin piirtämää ja kaivertamaa etsausta. Hän ilmeisesti kuitenkin kaiversi myös mainitun Raamatun nimekkeitä varten puupiirroslaatat, samoin kuin mahdollisesti vastaavat nimekelaatat teoksiin Ruotzin waldakunnan laki (1759, näköispainos 1984) ja Armon järjestys autuuteen (David Hollatz, 1761). Seeliger harjoitti myös kulta- ja hopeasepän tointa ja kaiversi sinettejä.[1] Hän suunnitteli Turun Akatemian kaivertajana ollessaan myös muun muassa akatemian rehtorin asemaa kuvastavat kullatut messinkiavaimet.[2]
Seeligerin puoliso vuodesta 1753 oli Brita Elisabeth (Britta Liisa) Holmelin (s. 1735).[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Anna Perälä: Seeliger, Johan Henrik (1704-1763). Suomen Kansallisbiografia. Osa 8, s. 809. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-449-5
- ↑ Helsingin yliopistomuseo (Rehtorin aseman vertauskuvalliset avaimet 1759) museo.helsinki.fi. Viitattu 27.2.2015.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
